Markus Raitolampi

Opintotuki on sosiaaliturvaa

Opintorahaa pyritään pienentämään ja lisäämään opintojen lainarahoitusta. Näitä tavoitteita on perusteltu monella tavalla. Tässä vastaan kahteen usein esitettyyn argumenttiin.

Ensimmäinen argumentti: Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Opiskelujen jälkeen on luvassa isommat tulot kuin ilman opiskelua, siispä on oikein, että opiskelija itse rahoittaa opiskelunsa vaikkapa sitten lainalla.

Minun mielestäni opintotuki (tarkoitan tällä opintorahaa ja siihen kuuluvaa asumislisää) on ensisijaisesti sosiaaliturvaa. Jos opintotuki olisi jokin ylimääräinen palkkio niille jotka opiskelevat, ymmärtäisin, että sitä haluttaisiin leikata. Opintotuki on kuitenkin pienempi kuin työttömän peruspäiväraha. Jos työttömyyden sijaan valitsee opiskelun, niin jo siinä vaiheessa maksaa opiskelusta hyväksymällä tulojen pienenemisen työttömyyteen verrattuna. Opintotuella ei varsinaisesti kustanneta opiskelua, vaan elämistä. Opiskelija kuluttaa opintotuen asumiseen, ruokaan, liikkumiseen, vaatteisiin, ehkä vähän alkoholiinkin, mutta koska hän samalla opiskelee, niin silloin se onkin investointi tulevaisuuteen. Eikö samalla argumentilla voisi perustella sitä, että laitetaan työttömyyskorvaukset puoliksi lainapohjaisiksi? Annettaisiin sille lainalle sellaiset hyvät ehdot, että lainaa ei tarvitse maksaa takaisin niin kauan kun on työttömänä, vasta kun pääsee töihin alkaa takaisin maksu. Eikö se olisi samalla tavalla investointi tulevaisuuteen, ja valtio säästäisi paljon? Kun työttömyysaikana ihminen investoi itseensä, siis ostaa ruokaa, vaatteita, käyttää nettiä jne. ylläpitää hän omaa terveyttään ja työkykyään. Jos ihminen ei työttömyysaikanaan ostaisi ruokaa eikä hoitasi asumiskulujaan, hänen työkykynsä luultavasti laskisi merkittävästi. Tällä perusteella kyse on itseensä ja tulevaisuuteensa investoinnista, ja tämä itseensä investointi palkitaan ruhtinaallisesti kun pääsee töihin. Myös melkein mikä tahansa muu asia voidaan nähdä tulevaisuuteen investointina. Esimerkiksi voidaan luopua vanhempainpäivärahoista ja lapsilisistä, koska omiin lapsiin investointi on investointi tulevaisuuteen. Julkisesta terveydenhuollosta voidaan luopua, koska mikäpä olisi sen tärkeämpi investointikohde kuin oma terveys. Se ylläpitää työkykyä, joten se myös maksaa itsensä takaisin.

 

Toinen argumentti: Minun nuoruudessani opiskeltiin lainarahalla, joten kyllä nykyisenkin pullamössösukupolven pitäisi sen verran kortensa kekoon kantaa, että toimisi kuten me nuorena toimimme.

Eräs opiskelija-aktiivi sanoi televisiossa hyvin, että nämä 70-80-luvulla opiskelleet ovat lomaltapaluurahasukupolvea. Silloin työmarkkinat olivat sellaiset, että työnantajat olivat valmiita maksamaan ylimääräisen palkkion siitä, että työntekijä palaa lomalta samaan työpaikkaan, eikä loman aikana vaihda parempipalkkaiseen työhön. Sen lisäksi, että työllisyystilanne oli paljon parempi kuin nykyisin, silloin myös inflaatio söi itsestään velat pois. Tilanne on nyt oleellisesti erilainen.

Tämän toisen argumentin esittäjät katsovat menneisyyteen ja pyrkivät menneellä oikeuttamaan nykyiset heikennykset. Koskaan he eivät kuitenkaan katso menneisyyteen sen kauemmas kuin omaan nuoruuteensa. Koskaan he eivät sano, että minun vanhempani tai isovanhempani eivät tarvinneet kansaneläkkeitä eivätkä lapsilisiä, joten eiköhän lopeteta tämä ihmisten paapominen eläkkeillä ja lapsilisillä, ja eletään kuten esivanhempamme. Siitäkään ei ole kauan kun tehtiin kuusi päiväistä työviikkoa, joten eiköhän yksintein lopeteta työnvieroksuntanössöily. Laiskahan se on joka ei kuutena päivänä viikossa töissä käy. Ja entäs nämä lomarahat, kova poru syntyy, jos niitä meinataan leikata. Ei sellaisia ennen tarvittu, vain pullamössösukupolvi sellaisia tarvitsee. Katsomalla vain omaan nuoruuteensa saakka ei tarvitse enää itse osallistua niihin vyönkiristystalkoisiin, joihin kehottaa nuorempaa sukupolvea ryhtymään. Argumentin esittäjä sivuuttaa sen, että luultavasti on itse elänyt hyvin hemmoteltua elämää omiin vanhempiinsa tai isovanhempiinsa verrattuna, ja varmaan moni vanhemman sukupolven edustaja on aivan yhtä perustellusti paheksunut argumentin esittäjän sukupolvea täysin piloille hemmoteltuna nuorisona.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kahdeltakymmeneltä (vas, sdp, vihr, rkp) kansanedustajalta kysyin miten kukaan kykenee näkemään koulutuksen tasa-arvona sen, että eniten opetusta saavat he jotka sitä vähiten tarvitsevat. Ne meistä jotka tarvitsevat enemmän opetusta, eivät saa sitä edes rahalla ostamalla. Yksikään kysymyksen saaneista ei vaivautunut perustelemaan omaa ajatteluaan millään tavalla.

On tämä käsittämätöntä. Yhtä käsittämätöntä kuin on se, että parasta terveyspalvelua saavat työterveydenhuollon kautta ilmaiseksi työntekijöiden ja yhteiskunnan piikkiin tervein osa väestöä. Sairaimmat asetetaan 3-6 kk. jonoon.

Jos kansalainen ei saa päättäjiltä vastausta yksinkertaiseen ja mielestäni ihan asialliseen kysymykseen, niin kannattaisiko toimittajien alkaa esittämään asiasta ns. "tyhmiä" kysymyksiä noille poliitikoille.

Koulutuksen alueella ei voi olla räikeämpää syrjintäperustetta opetustiedon eväämiseksi kuin ihmisen syntyperäiset ja yksilöllisesti kehittyvät oppimistaidot on.

Jos vain osalle annetaan opetusta, niin on ihan oikein että elättävät itsensä. Hehän saavat jo sen koulutuksen ja opetuksen ilmaiseksi yhteiskunnan rahoittamana, minkä unohdat omista sosiaaliturvalaskelmista. Tätä etua työttömät eivät saa.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi

Mitä tarkoitat opetustiedon eväämisellä? Siis missä, keneltä ja mitä on evätty?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tervettä realismia opiskeluun ja maan tilaan.

Pieni viite tähän: "Silloin työmarkkinat olivat sellaiset, että työnantajat olivat valmiita maksamaan ylimääräisen palkkion siitä, että työntekijä palaa lomalta samaan työpaikkaan, eikä loman aikana vaihda parempipalkkaiseen työhön."
---
Tuohon kommenttina, että silloin AY-liike vielä kuvitteli voivansa kiristää työnantajilta näitä etuja, mutta ei älynnyt enää lopettaa sitä, kun aika ajoi ohi.
Piti kai saavuttaa 500 000 työttömän raja ensi kerran 1990-luvun alussa ja näinä aikoina lukemaa lähestytään uudelleen, mutta opittiinko edellisestä? Ymmärtävätkö edes PISA-koulun kasvatit?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itse olisin lieneen jättänyt peruskoulun jälkeen opiskelematta jos opintoktuki olisi ollut pienempi tätä siis kaiketi halutaan että olisi vähemmän nuorrisotyöttömyyttä kun nuoret menevät suoraan töihin eivätkäjää 3-7 vuodeksi yhteiskunnan elätettäväksi. Itseä ainakin suututtaa että nuoria pidetään yhteiskunnan loisina, mutta kyllä sen verran ymmärrän paasaajia että kun jäin itse työttömäksi opintojen jälkeen "työkokemuksenpuutteesta" ja "työvoimakilpailun" takia. Olihan kyllä valmistumisvuoden aikana yhdessä lehessä hienosti ilmaistu ettei ettei opiskelijoiden kannata vielä valmistua tai se kostautuu, mutta empä kuunellut koska opinahjo joudutti valmistumista. Olisiko Suomelle sitten parempi ettei täällä olisi yhtään nuoria tai opiskelijoita jos kerran tulevat liian kalliiksi?

Toimituksen poiminnat