*

Markus Raitolampi

Maahanmuutto on haitallista koska...

Tehdään heti selväksi, että olen täysin eri mieltä kuin tässä tulen seuraavaksi esittämään. Haastan itseni asettumaan vastapuolen asemaan, ja yritän perustella miksi maahanmuutto vieraista kulttuureista on haitallista. Yritän perustella sitä niin hyvin kuin osaan ilman sarkasmia, ilman olkinukkejen rakentelua. En pyri asettumaan keskiverto-maahanmuuttokriitikon asemaan, sillä luultavasti monen maahanmuuttovastaisen ajattelu kulkee huomattavasti yksinkertaisempia polkuja kuin tässä esittämäni argumentit. Mietin kyllä onko järkevää jakaa maahanmuuttokriitikoille retorisia aseita näin hopeatarjottimella, mutta on hyvä päästä poteroista pois ja katsoa asioita eri kannoilta. Pyrin välttämään sellaista näkemystä, että maahanmuuttokysymyksessä on kaksi taistelevaa joukkuetta, joista voittaja pääsee sanelemaan mikä on totuus. Sen sijaan pyrin suhtautumaan asiaan asiana, mahdollisimman älyllisesti. Jos minun pitäisi torjua itseltäni vastapuolen kaikkein vakuuttavimmat argumentit, olisin heikoilla jäillä. Minulla ei siis ole, eikä saa olla mitään menetettävää, vaikka asetun argumentoimaan omaa mielipidettäni vastaan. Ehkä joku maahanmuuton vastustaja joskus rohkaistuu kokeilemaan samaa toisin päin. Eli, en ole tätä mieltä, mutta nyt kuitenkin väitän että...

 

Maahanmuutto vieraista kulttuureista on haitallista

 

Aloitan vetoamalla utilitarismiin. Sen mukaan tulee tavoitella kaikkein suurinta yhteenlaskettua hyötyä tai onnellisuutta yhteiskunnassa. Kuvitellaan, että on kymmenen ihmistä, joista viisi kokee pelkoa ja ahdistusta vieraista kulttuureista saapuvan maahanmuuton vuoksi, ja viisi ei koe pelkoa eikä ahdistusta tästä syystä, tai kokee jopa lievää mielihyvää kulttuurien sekoittumisen vuoksi. Jos me halutaan saavuttaa suurin mahdollinen mielihyvä tässä kymmenen hengen yhteisössä, kannattaa poistaa nämä viiden ihmisen pelot ja ahdistukset torjumalla maahanmuutto vieraista kulttuureista. Eivät pelot ja ahdistukset lisäänny niillä, joilla niitä ei ole vieraiden saapumisenkaan takia. Vaikka heidän lievä mielihyvänsä menetettäisiinkin, olisi kokonaisonnellisuus kuitenkin suurempi kuin vieraita vastaan otettaessa.

 

Meidän esi-isämme ovat pitkän historian aikana luoneet vakaita käsityksiä maailmasta, arvoista ja tavoista. Esi-isämme loivat käsityksen siitä mitä merkitsee koti, uskonto ja isänmaa. Heillä on ollut käsitys siitä, minkälaisia ovat kansat ja kansojen luonteet, mitä merkitsee solidaarisuus oman kansan tai heimon parissa, miten suhtautua vieraisiin. Vaikka esi-isien viisaus ei ole ehkä tieteellistä tietoa, se on kuin wikipedian tieto, se on itseään korjaavaa. Esi-isien viisaus on historian aikana moneen kertaan testattua ja hyväksi havaittua. Esi-isien viisaus on se hyvä ja turvallinen tuki, johon voi nojata matkalla tuntemattomaan tulevaisuuteen.

 

Monet eläimet elävät laumoissa. Yksittäinen yksilö luottaa omaan laumaansa. Lauma on yksilön tuki ja turva. Miksi tämä ei pätisi ihmisiin? Monta silmäparia havaitsee maailmaa paremmin kuin yksi silmäpari. On osoitettu, että ihmisjoukko tekee keskimäärin oikeampia arvioita ja havaintoja maailmasta kuin yksilö, tätä kutsutaan joukkoälyksi. Siksi on hyvä, että ihminen kuuntelee herkällä korvalla, mitä se minun laumani maailmasta ajattelee. Jos ympäröivä lauma suhtautuu nuivasti joihinkin ihmisiin, siihen viisauteen kannattaa luottaa. Tämä luottamus perustuu sellaiseen viisauteen, jota ei tavoiteta asioiden liiallisella rationalisoinnilla. Se on tunteiden viisautta.

 

Ihmisen kannattaa kuunnella esi-isiä, ympäröivää laumaa, mutta myös omaa sisäistä ääntään. Kun jänis on syömässä ruohoa niityllä ja äkkiä kuulee rasahduksen, se vaistomaisesti pinkaisee pakoon. Oman sisäisen äänen kuuntelu on jänikselle tärkeää, mutta se on tärkeää myös koko jänispopulaation kukoistukselle. Ei se jänis jää rasahduksen kuultuaan arvioimaan kuinka tilastollisesti todennäköistä on, että rasahduksen aiheutti kettu. Miksi evoluutio ei siis olisi varustanut ihmistä samanlaisella hälytysjärjestelmällä? Kun joku sanoo, että ”minua pelottaa nuo muslimit”, tai ”minä en tykkää noista somaleista”, tai ”minulla vain on sellainen tunne, etteivät ne kuuluu tänne”, niin suvaitsevaisto yrittää vähätellä näitä tuntemuksia vaatimalla rationaalisia perusteluja, pelkät tuntemukset eivät mukamas riitä. Ne ovat kuitenkin sellaista ruohonjuuritason viisautta, jota ei norsuunluutorneissa harjoitetulla viisaudella kykene ymmärtämään. Siinä jälleen rationalisoinnilla hukataan se tunteiden viisaus, joka avautuu vain tunteisiin luottamalla. Me olemme itse eräänlaisia tietokoneita. Meidät on varustettu herkillä sensoreilla. Meidän omat tuntemuksemme ovat evoluution meille tarjoamia viestejä todellisuudesta. Kun Timo Soini vaalien alla sanoo, että ”sinun mielipiteesi ei voi olla väärä, koska se on sinun mielipiteesi”, niin tämä ei ole vain lattea vaalislogan. Siinä viitataan juuri tähän tunteiden viisauteen, jossa minun tuntemukseni, minun mielipiteeni, ei voi olla väärä. Ja vaikka minun mielipiteeni jostain syystä vähän väärä olisikin, niin jos samalla luotan omaan laumaani, niin se lauman viisaus, joka siis perustuu joukkoälyyn, se neutralisoi oman väärän mielipiteeni.

 

Suvaitsevaiston mielestä ihmisyyden perimmäinen luonne on kaikkialla sama. Suvaitsevaiston mielestä kulttuurierot ihmisten välillä ovat vain pintailmiötä. Mutta eivät ne ole, vaan ne ovat seurausta ihmisyyden perimmäisen luonteen eroavaisuuksista. Kun tarkastelemme kahta kasvin siementä, emme välttämättä näe kovinkaan suurta eroa niissä. Silti niihin kätkeytyy sisäinen viisaus, toisesta kasvaa suotuisissa olosuhteissa vaikkapa aho-orvokki ja toisesta metsälehmus. Samoin eri kulttuurit syntyvät siitä, että ihmisyyden ”siemen” on erilainen eri kulttuureissa. Vaikka kaikki ihmiset kuuluvat biologisesti samaan lajiin, ovat näkyvät kulttuurierot seurausta syvemmästä eroavaisuudesta eri ihmisyyksien välillä. Näitä eroavaisuuksia ihmisyyden perimmäisessä luonteessa voi kutsua roduiksi, mutta niitä voi kutsua muullakin nimellä, jos rotu sanana ahdistaa. Nyt suvaitsevaisto sanoo, että tämä ei pidä paikkaansa, mutta voiko suvaitsevaisto osoittaa, että ihmisyyden perimmäinen luonne ei ole juuri tällä tavoin jakautunut, vaan että se on kaikkialla samanlainen? Ei ole vakuuttavasti todistettu, että ihmisrotuja ei olisi olemassa, päin vastoin, monet tutkijat ovat löytäneet viitteitä roduista tai ainakin jostain, mikä on hyvin lähellä rodullista eroavaisuutta.

 

Jos leijona otetaan kiinni ja opetetaan se ankaralla koulutuksella kasvissyöjäksi, voi se ehkä onnistua yksittäisen leijonan kohdalla. Ainakin voidaan kuvitella, että onnistutaan niin hyvin, että leijona ei enää tapa aitauksessaan olevaa antilooppia vaan puree vain nyhtökauraa. Koko lajia ei kuitenkaan voida muuttaa kasvissyöjäksi, ja tämän yhden yksilönkin kohdalla leijonan todellinen luonto voi milloin tahansa päästä uudelleen esiin, eikä silloin enää falafel-pyörykät kelpaa sille. Samalla tavoin yksittäinen vieraan kulttuurin edustaja voi (ankaralla koulutuksella) sopeutua täkäläiseen kulttuuriin, mutta ei koskaan koko hänen edustamansa etninen ryhmä. Jokaisen sopeutuneen yksilönkin kohdalla on vaara, että todellinen luonto tulee joskus esiin.

 

Lajien kirjo ja kukoistus tällä maapallolla on seurausta ankarasta evolutiivisesta kamppailusta. Kun koko muu luomakunta kilpailee paikasta auringossa ja menestyy tämän kamppailun vuoksi, miksi ihminen tekisi tästä poikkeuksen? Ihmislajin kukoistus on tähän mennessä perustunut kilpailuun. Ihmisiä syntyy ja kuolee, jotkut kuolee toisia aiemmin. Jotkut menestyy toisia paremmin. On ymmärrettävää, että jotkut ihmiset kokevat sääliä heikkoja ja menestymättömiä kohtaan. On toki ikävää nähdä jonkun kuolevan sodassa tai Välimerta ylittäessään, mutta viimekädessä kyse on luonnon suuresta tasapainosta, jota vastaan meidän ei kannata nousta. Se on meidän kaikkien etu. Ne jotka syystä tai toisesta ovat siunattuja menestyksellisillä resursseilla ovat yhteiskuntien ja koko maailman vetureita matkalla kohti kaikkien yhteistä hyvää. Eivät menestyjät menesty ilman hyvää syytä, se on kilpailun esiin tuoma ominaisuus. Menestyjien menestystä tulisi tukea, sillä jos menestyjät saavat vaurastua rauhassa, tihkuu silloin heikoillekin menestystä ja vaurautta, ja maailmasta saadaan parempi paikka. Siksi menestyneiden ihmisten ja erityisesti menestyksekkäiden kansojen tulee ottaa johtava rooli maailmanpolitiikassa, sillä se on kaikkien yhteinen etu. Vai väittääkö joku, ettei esimerkiksi liberaali oikeisto ajattele juuri näin? Eikä sitä silti syytetä rasismista. Toisaalta rasismi on aivan väärin ymmärretty aate, ja siitä on tehty lyömäase toisinajattelijoita vastaan. Rasismi on vain tietynlainen ihmiskäsitys, juuri sellainen jossa nähdään ihmisyyden perimmäisen luonteen eroavan eri kulttuureissa.

 

Kun rasismi tässä nyt tuli esiin, niin on tärkeää muistaa, että todellinen isänmaan ystävä ei halveksu mitään rotua. Todellinen patriootti arvostaa ja kunnioittaa suomalaisia, venäläisiä, turkkilaisia, somaleita, arabeja, inuiitteja, intiaaneja, ihan kaikkia, kunhan kaikki pysyvät omissa sosio-ekologisissa lokeroissaan. Siellä jokainen on arvokas. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella on oma maansa, oma kansansa, oma kulttuurinsa, oma yhteiskunta-rakenteensa, jonka puitteissa on hyvä toimia ja kukoistaa. Jos jonkun luonnottoman tapahtuman seurauksena ihmiset lähtevät liikkeelle hakeutuen itselle vieraaseen kulttuuriin, tulevat niin vieraat kuin isännätkin kärsimään. Samalla tavoin kuin vieraslajit eivät ole vieraita omassa maassaan vaan muuttuvat vieraslajeiksi ja ongelmiksi vasta vieraassa maassa, samalla tavoin kaikki ihmiset ovat arvokkaita omassa maassaan ja omassa kulttuurissaan, ja heistä tulee ongelma vasta vieraassa kulttuurissa. Toki on ymmärrettävää, että ihmismieli on heikko, ja menestyksekkäiden maiden rikkaudet saattavat houkuttaa vähemmän menestyneen maan asukasta kuin seireenien laulu, mutta meidän tulisi nähdä tämän petollisuus.

 

Lopuksi vielä osoitan, että suvaitsevaisuus on haitallista. Ei hyviä, oikeita, hyödyllisiä, tärkeitä, mukavia asioita tarvitse suvaita. Ei rakkautta, tai omia lapsia tai kermakakkua tarvitse suvaita. Ei suvaitsevaisuus sellaisiin asioihin kohdistu. Aina kun jotakin suvaitaan tässä maailmassa, suvaitaan joitain haitallista, jotain väärää, jotain ongelmallista, jotain moraalisesti epäilyttävää. Suvaitsevaisto voi perustella suvaitsemistaan sillä, että koska tämä tai tuo on vain niin vähän haitallista, vain vähän väärää, vain vähän ongelmallista, vain vähän moraalisesti epäilyttävää, niin siksi sitä tulee suvaita. Mutta miksi mitään väärää tai haitallista tulisi suvaita, vaikka se olisikin haitallista vain vähän? Sehän tarkoittaa moraalin löystymistä, moraalin vähittäistä hivuttamista kohti moraalittomuutta. Jos jokin on haitallista tai väärää, tulee siihen kohdistaa suvaitsemattomuutta, vaikka se olisikin haitallista tai väärää vain vähän. Koska haitallisiin asioihin tulee kohdistaa suvaitsemattomuutta ja hyödylliset asiat eivät suvaitsevaisuutta tarvitse, voidaan päätellä, että suvaitsevaisuudesta tulisi luopua, ja suvaitsemattomuus tulisi nostaa sille kuuluvaan arvoonsa, sillä suvaitsemattomuus kulkee käsi kädessä korkean moraalin kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Eero Mattila

Ja hengittäminen on myös kivaa...;-)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Niin, pitää olla aika sokea, jos ei näe niitä ongelmia, mitä kulttuurien törmäämisestä on syntynyt. Rinnakkaisyhteiskunnat, terrorismi, poliisin/palokunnan kivittäminen, autojen poltot. Kulttuurien sota saattaa johtaa jopa sisällissotaan.

Miksi et ole sitä mieltä, minkä puolesta argumentoit tässä?

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi

Kaikkein vahvin perusta, jolla maahanmuuttovastaiset näkemykset seisovat, ovat rasistinen ihmiskuva ja anti-sivistyksellinen maailmankatsomus. Jälkimmäisellä tarkoitan ”takaisin luonnontilaan” -ajattelua. Sen mukaan ihmistä verrataan muuhun eliökuntaan ja etsitään perustelut oikealle toiminnalle sieltä. Siihen perustin argumenttini aika vahvasti.
Käytin sellaisia vertailuja kuten:
samoin kuin luonnossa on evolutiivinen kamppailu...
samoin kuin eläimillä on vaistot...
samoin kuin eläimillä on laumansa...
samoin kuin luonnossa on ekologiset lokerot...
samoin kuin vieraslajit ovat ongelmia vain vieraassa maassa...
samoin kuin kahdesta siemenestä kasvaa kaksi eri kasvia...
samoin kuin leijonalta ei voi riistää sen luontoa...
samoin kuin luonnossa on tasapainonsa...

Nämä perustuvat juuri ”takaisin luonnontilaan” -ajatteluun, jolloin vaikkapa ihmisten subjektiiviset tuntemukset voidaan nostaa kaiken rationaalisen tiedon yläpuolelle.

Ihmisyyden perimmäisen luonteen ymmärtäminen kulttuurierojen ja ongelmien taustaksi, eli rotuajattelu, eli rasismi, on toinen vahva tukipilari maahanmuuttovastaisuudelle. Maahanmuuttovastaiset itse kavahtavat aina, kun heihin yritetään liittää mitään rasismiin viittaavaakaan. Se koetaan jotenkin huonona julkisuuskuvan takia, vaikka juuri siihen heidän argumenttinsa voisivat tukevimmin nojata. Rasismi on maahanmuuttovastaisille samalla sekä vahvuus että heikkous. Myös rasismiin nojasin vahvasti näissä omissa perusteluissani.

Sen sijaan muut perustelut olivat heppoisia. Utilitarismi-argumentti on kumottavissa, sillä siinä ei otettu huomioon myös maahanmuuttajien onnellisuutta, jolloin lopputulos olisi aivan toinen. Jos pitää perustella se, miksi maahanmuuttajat tulisi sulkea tarkastelun ulkopuolelle, päädytään taas jonkinlaisiin rasistisiin perusteluihin. Suvaitsemattomuus-argumentti kumoutuu, koska siinä oletetaan maailman olevan mustavalkoinen, on vain selkeästi hyvät ja huonot asiat, ja huonoihin asioihin tulee suhtautua suvaitsemattomasti. Maailmassa on kuitenkin harmaan sävyjä. Mikään ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono. Lisäksi suvaitsevaisuus itsekään ei ole on/off-tyylinen juttu, jotain asiaa voidaan suvaita enemmän tai vähemmän. Suvaitsevaisuus ei ole synonyymi täydelliselle hyväksymiselle.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Jos pitää perustella se, miksi maahanmuuttajat tulisi sulkea tarkastelun ulkopuolelle, päädytään taas jonkinlaisiin rasistisiin perusteluihin."

En ymmärrä, miksi maahanmuuttajien jättämistä tarkastelun ulkopuolelle pitäisi edes hirveästi perustella. Meillähän ei ole mitään velvollisuutta ottaa tai elättää maahanmuuttajia Suomessa. Sen kai pitäisi riittää perusteluksi, miksi maahanmuuttajat voi jättää halutessa tarkastelun ulkopuolelle?

Toimituksen poiminnat