*

Markus Raitolampi

Kohta meillä on lääkäreitä kuin Kuubassa

  • Kuva 1. Lääkärien työttömyys 1994-2017
    Kuva 1. Lääkärien työttömyys 1994-2017
  • Kuva 2. Hammaslääkärien työttömyys 1994-2017
    Kuva 2. Hammaslääkärien työttömyys 1994-2017
  • Kuva 3. Työttömyyden muutos 2016-2017
    Kuva 3. Työttömyyden muutos 2016-2017
  • Kuva 4. Työttömien osuus työvoimasta koulutusaloittain 2017
    Kuva 4. Työttömien osuus työvoimasta koulutusaloittain 2017

Lääkäriliitto on uutisten mukaan huolissaan siitä, että kohta Suomea uhkaa lääkäritulva. Lääkäreitä koulutetaan niin paljon, että heistä tulee kohta ylitarjontaa, ja satoja lääkäreitä uhkaa työttömyys. Ymmärrän kyllä että lääkäriliitto pitää omiensa puolta, eivät he halua kilpailua omalle reviirilleen, mikä taas laskisi hintoja. Poliittisten päättäjien ei kuitenkaan pitäisi mennä tähän mukaan. Pitäisi nähdä tämän oman edun tavoittelun taakse. Toukokuussa 2017 lääkäreitä oli työttömänä 137, ja hammaslääkäreitä 26. Se tarkoittaa alle 1%:n työttömyyttä kummassakin ammattiryhmässä. Lääkärien työttömyys on hieman noussut 2012-2014, mutta ei valtavasti. (Kuvat 1.-4.) Jostain syystä Yle julkaisi jo 2014 uutisen, jonka mukaan lääkärien työttömyys olisi peräti yli 200. Mistä lienee moinen luku tullut. Ehkä siinä on mukana lomautetut? Joka tapauksessa lääkärien työttömyys on aivan minimaalista. On jokseenkin pöyristyttävää, että yhtäältä lääkäriliitossa vaaditaan lääkärien määrän vähentämistä ja toisaalta sosiaali- ja terveysministeriössä tätä kuunnellaan ja sille hyväksyvästi nyökytellään. Tietysti suuremmat opiskelijamäärät vaativat suurempia opetusresursseja, mutta jos näitä resursseja ei jostain syystä ole, on se eri ongelma kuin lääkärien liiallinen määrä.

 

Maailmanpankin mukaan Kuubassa lääkäreitä on 6,7 jokaista tuhatta asukasta kohti, kun Suomessa vastaava luku on 2,7. Miten ihmeessä niin köyhä, vuosikymmeniä kauppasaarrossa ollut ja vieläpä sosialistinen maa kykenee tuottamaan niin paljon lääkäreitä (eikä varmaan kukaan valita lääkärien liiallisesta määrästä), kun täällä rikkaassa, kapitalistisessa, demokraattisessa, hyvinvointivaltiossa se lääkärien koulutus ja palkkaaminen on niin hirveän kallista, että täytyy heitä lomauttaa ja koulutusta supistaa (ja kaikki tämä tietenkin ihan vain, jotta rahaa säästyy ja siten voidaan meille kaikille niin tärkeä hyvinvointivaltio peruspalveluineen turvata). Melkein uskaltaisin väittää, että jos kansalta kysytään, saavatko he lääkärin palveluita riittävästi ja riittävän nopeasti, niin vastaus on selkeä ei. Vai olisiko kansa tosiaan sitä mieltä, että onhan niitä lääkäreitä ihan turhan paljon, heti saa terveyskeskuksesta lääkäriajan, ja siellä jo toimettomat lääkärit malttamattomana odottavat, milloin saisivat seuraavan potilaan? Miksi kysyntä ja tarjonta ei tässä kohtaa? Miksi omaa etua ajava ammattikuntalaitos saa rajoittaa kilpailua? Kaikkialla muualla kilpailua ja työntarjontaa yritetään kaikin tavoin lisätä.

 

Olen myös ihmetellyt sitä, miksi yksityisen terveyspalveluyrityksen tuottama palvelu asiakkaalle on hieno asia. Sitä suitsutetaan ainakin valtakunnan ylimmillä tahoilla. Mutta jos saman palvelun tuottaa julkinen sektori, siitä tulee pelkkä rasite kansantaloudelle. Vaikka lähes kaikkia poliittisia vaatimuksia perustellaan viime kädessä hyvinvointipalveluiden turvaamisella, ja niin kauniisti kuin hyvinvointipalveluista puhutaankin, silti ne samat julkiset palvelut nähdään täysin tehottomina, pelkkänä mustana aukkona, johon lapioidaan rahaa vain hyväntahtoisuuden osoituksena. Samalla kehuen, kuinka tärkeä tämä musta aukko meille on, ja kuinka me pyrimme turvaamaan sen olemassa olon jatkossakin. Siksi pitää vaikkapa lääkäreitä lomauttaa, ja mieluusti lomauttaa koko julkinen sektori lopullisesti. Minun näkemykseni mukaan peruspalvelujen tuottaminen pitäisi olla valtion aivan keskeinen tehtävä, ei mikään ylimääräinen hyväntahdon ele, jota voidaan harkita silloin, jos ylimääräistä rahaa on. Jos valtio jostain syystä ei kykene peruspalveluja tuottamaan, on se turha valtio.

 

Julkisia palveluja pyritään rajoittamaan aina sillä perusteella, että niihin menee veronmaksajien rahoja. Kertokaapa tyhmälle, mitä ne rahat ovat, jotka eivät ole veronmaksajien rahoja? Ovatko ne niitä rahoja, jotka ovat veroparatiiseissa piilossa? Kun ihmiset menevät yksityiseen lääkärikeskukseen hoitoon ja maksavat siitä hoidosta sen minkä maksavat, niin millä perusteella siinä ei käytetä veronmaksajien rahoja? Mielestäni kyse ei ole siitä maksaako veronmaksajat vai joku muu, sillä veronmaksajat maksaa aina. Kyse on ideologiasta, siitä halutaanko taakkaa jakaa niin, että jokaiselta kerätään maksukyvyn mukaan, ja jokaiselle tarjotaan samalla tavalla palveluita, vai onko jokainen oman onnensa seppä ja maksaa jos pystyy, ja on sitten ilman jos ei pysty. Sitä paitsi veronmaksajat eivät ole pankki, heillä ei ole omaa setelipainokonetta. Minun käsitykseni mukaan kaikki raha, se mikä on minulla, se mikä on sinulla, se mikä on valtiolla, se mikä on yksityisellä yrityksellä, tulee kaikki samoista lähteistä, lainoina kansainvälisiltä pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta. Mitä silloin on tämä veronmaksajien raha, jota ei sovi käyttää?

 

Entä eikö voitaisi lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: yhtäältä lisätä lääkärikoulutusta ja toisaalta panna lääkärikoulutukselle isot lukukausimaksut, sillä niitähän nyt tunnutaan haluavan. Jos kuitenkin lääkäri valmistuttuaan toimisi julkisella puolella, hän saisi maksujaan takaisin sitä mukaa, mitä kauemmin julkisella puolella työskentelisi. Viimein saisi koko koulutuksen ilmaiseksi. Tämä kuitenkin mahdollistaisi myös siirtymisen suoraan yksityiselle sekstorille, siinä tapauksessa vain maksaisi itse koulutuksensa. Vaikka valmistuvat lääkärit siirtyisivät suoraan yksityiselle sektorille, niin ihan ilman tätä edellistä ehdotustakin he kuitenkin maksaisivat yksityisellä puolella enemmän veroja, ja se taas kompensoisi koulutuskustannuksia. Mitä enemmän yksityisellä puolella lääkäreitä olisi, sitä enemmän olisi kilpailua, ja sitä enemmän yksityisen sektorin hinnat myös laskisivat. Miksi siis ei kouluteta lisää lääkäreitä siitä huolimatta, vaikka he menisivät yksityiselle puolelle töihin? Nyt joku taas sanoo, että se kouluttaminen olisi niin kallista, kun siihen menisi veronmaksajien rahoja. No hyvä, jos se markkinaehtoisuus niin tavattoman ihanaa on, niin miksi ei sallita ja suorastaan kannusteta yksityisten lääkärikoulutus-markkinoiden syntymistä? Sitä vastaan ei kenelläkään markkinoiden kaikkivoipaisuuteen uskovalla pitäisi mitään olla. Eli edelleen esitän saman kysymyksen, miksi ei kysyntä ja tarjonta kohtaa? Terveyspalvelujen tuottaminen pitäisi kaiken järjen mukaan olla melko yksinkertainen tilanne kysynnän ja tarjonnan yhteen sovittamiseksi. Ihmiset yleensä tietävät melko tarkasti mikä heitä vaivaa. Kukaan ei mene lääkäriin vain kokeillakseen uusia tutkimuksia, vain maistelemaan uusia lääkkeitä, vain rakentamaan henkilökohtaista brändiään. Se miten kysyntään vastataan on tiedettä, ei luovaa mielikuvitusta. Jos me uskomme, että markkinat osaavat vastata kuluttajien mitä omalaatuisempiin mielen oikkuihin, niin miksi ihmeessä markkinat eivät ole niin yksinkertaista asiaa kyenneet ratkaisemaan jo aika päiviä sitten, kuin terveyspalveluiden tuottaminen kysyntää tyydyttävästi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Lääkärikoulutus ei onnistu pelkkiä luentoja pitämällä, vaan pitäisi päästä oikeiden potilaiden kanssa ohjatusti harjoittelemaan. Kun minä opiskelin vv. 79-86, niin koulutuksen laatu kärsi jo silloin liian suurista opiskelijamääristä ja tilanne on koko ajan vain hunontunut. Haluatko itse, että jouduttuasi kolariin ensiavussa sinua koittaa hoitaa vastavalmistunut lääkäri, joka ei koskaan aikaisemmin ole päässyt harjoittelemaan vaadittuja toimenpiteitä?

Saksassa on vuosikaudet koulutettu lääkäreitä liikaa ja tuloksena on mm. se, että vastavalmistuneet lääkärit harjoittelevat sairaaloissa ruokapalkalla ja tyhjentävät roskia yöllä elääkseen, ei siinäkään järkeä ole.

Lääkärikoulutus on niin kallista, että lääkäreiden kouluttaminen palkkojen polkemiseksi on todella kallis ratkaisu - semminkin, koskapa suomalaisella koulutuksella kuitenkin pääsee hyvin pohjoismaihin ja Ruotsiin töihin. Norjassahan on aina koulutettu lääkäreitä liian vähän, koskapa saksalaiset oppivat norjaa nopeasti, ja lääkärit saadaan ilmaiseksi Saksasta. Enpä usko, että Suomen kannattaa ryhtyä kouluttamaan lääkäreitä ulkomaita varten.

Suomessa läääkärien työajasta noin neljännes kuluu kaikenlaisten lausuntojen kirjoittamiseen, joista osa on täysin tarpeettomia, esim. lääkekorvauksia varten kirjoitettavat - tuskin kukaan käyttää esim. astmalääkkeitä ilman syytä, paitsi tietysti Hiihtoliiton jäseniltä voisi todistuksen vaatia.

Mitä tulee julkisella puolella työskentelemiseen, niin käytännössähän kaikki sitä joutuvat tekemään, erikoistumisenkin vuoksi. Ei Suomessa ole mahdollista siirtyä yksityislääkäriksi heti valmistumisen jälkeen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Lääkärikoulutus on niin kallista, että lääkäreiden kouluttaminen palkkojen polkemiseksi on todella kallis ratkaisu..."

Tällaisiin väitteisiin on ollut tapana laittaa jonkinlaisia lukuja ja niihin perustuvia laskelmia tueksi. Esimerkiksi lääkäreiden palkkasumma, lääkärikoulutuksen hinta jne.

Muuten saattaa käydä niin, että joku tulkitsee väitteen olevan hihasta ravistettu, vailla minkään sortin perusteluja.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Vaikea esittää mitään täsmällisiä lukuja, kun osa karkaa ulkomaille. Sitä enemmän, mitä enemmän koulutetaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #13

#13
Ei lääkärikoulutus ole kovin kallista muuhun koulutukseen verrattuna.

Harjoittelupaikat ovat valmiina olemassa ja tarvittavat välineet.

Jos rekkakuskin koulutus olisi yhtä pitkä, niin se olisi todella kallista.

Kaikkia ammattikuntia pitää kouluttaa yli tarpeen, koska kaikista ei tule A1 -luokan ammattilaista.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #17

--Kaikkia ammattikuntia pitää kouluttaa yli tarpeen, koska kaikista ei tule A1 -luokan ammattilaista.

No onhan sekin totta...

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi

Tarkoitatko Pekka, että Suomessa on jo 80-luvun alusta asti ollut liian vähän sairaita suhteessa lääkärien määrään, niin ettei lääkäriopiskelijoille ole riitänyt oikeita potilaita edes harjoittelua varten, ja että sen tähden on siitä asti koulutuksen laatu kärsinyt? En ainakaan vielä osta tätä väitettä.

Saksan tilannetta en tunne, mutta aika hurjalta tuntuu tuo väite, että siellä lääkäriopiskelijoiden pitää elääkseen kerätä yöllä roskia, sen tähden että lääkäreitä on liikaa suhteessa sairaisiin.

Lääkärikoulutus on kallista, mutta sitä jo tuossa aiemmin ihmettelinkin, että miksi on ihan ok valmistaa Suomessa vaikkapa isoja ökylaivoja Karibialle, eikä kukaan sano, että se on niin kallista, että ei kannata valmistaa, mutta jos Suomessa koulutetaan lääkäreitä, niin heti se on liian kallista, ei kannata.

Jos lääkärien työajasta merkittävä osa kuluu vähemmän ammattitaitoa vaativiin töihin, niin ei minulla mitään sitä vastaan ole, että lisäkoulutetaan vaikka sairaanhoitajia tekemään ne työt. Samasta asiasta siinä on kysymys, terveyspalveluiden tarjonnan lisääminen tasapainoon kysynnän kanssa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Sairaalassa on tietty määrä potilaita. Kun opiskelijoita on liikaa, ja ohjaajia vielä liian vähän, niin tottakai koulutuksen laatu kärsii nimenomaan käytännön taitojen osalta.

Jos laiva myydään ulkomaille, niin yleensä sieltä tulee rahaa vastineeksi. Kun Suomen valtio maksaa lääkrin koulutuksen, ja sitten lääkäri muuttaa ulkomaille, niin ei se toinen valtio maksa senttiäkään siitä.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #11

Siis tarkoitatko, että vaikka sairaita on Suomessa ihan riittävästi, niin sairaaloissa ei ole riittävästi potilaita, ja että sen tähden lääkärit eivät saa laadukasta koulutusta, ja sen tähden lääkäreitä pitäisi kouluttaa vähemmän? Onko lääkäreiden laadukas koulutus oikeasti sidottu sairaaloiden potilasmäärään, eikö sitä voi vaikka terveyskeskuksissa hoitaa? Jos se laadukas koulutus on tosiaan sairaaloiden potilasmäärään sidottu, niin miten sinä ratkaisisit sen ongelman, että terveyspalveluissa ei kysyntä ja tarjonta kohtaa, vai onko siinä sinun mielestäsi mitään ongelmaa? Ja jos muuten on niin, että 40 vuotta on Suomessa koulutettu vähän epäpäteviä lääkäreitä, niin kuin väität, niin se on kyllä vähän isompikin ongelma kuin vain tämän hetkinen koulutusmääräkysymys.

Laivojen valmistaminen ei ole valtion tehtävä, mutta terveydenhuollon ylläpitäminen ja kehittäminen on, siksi rahaa ei mielestäni pitäisi ensimmäisenä tässä miettiä. Jos kuitenkin mietitään rahaa, niin silloin voitaisiin laittaa lääkäärikoulutus maksulliseksi. Jos kerran Norjassa on lähes varma ja hyväpalkkainen työpaikka tiedossa joka ainoalle lääkärille, niin heidän koulutuksena täällä voisi olla hyvää bisnestä. Ja jos, kuten väität, suomalaiset ja saksalaiset kilvan juoksevat Norjaan töihin, niin kai sielläkin joskus lääkärien määrä tulee tyydytetyksi, kai siten lääkäreitä alkaa valua takaisin päin.

On muuten ihmeellinen oletus, että kun Suomessa koulutetaan lääkäreitä, niin heidän oletetaan muuttavan ulkomaille töihin. Siispä ei kannata kouluttaa heitä täällä. Kun suomalaiset opiskelevat lääkäriksi ulkomailla, niin heidän oletetaan kaikkien palaavan Suomeen töihin. Siispä ei kannata kouluttaa heitä täällä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #19

Käytännön taitoja ei päässyt 35 v. sitten harjoittelemaan tarpeeksi, ja nykyään vielä vähemmän.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #19

--Norjassa on lähes varma ja hyväpalkkainen työpaikka tiedossa joka ainoalle lääkärille, niin heidän koulutuksena täällä voisi olla hyvää bisnestä.

Norjan valtiolle, joka saa lääkäreitä ilmaiseksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #25

Niin Suomikin Venäjältä ja Ukrainasta. Kävin tällä viikolla terveyskeskuksessa juttelemassa Svetlanan kanssa, enkä edes osaa venäjää.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #26

Päivystäessä keskussairaaloissa on hyvä osata venäjän alkeet, koska se ainakin on lääkärien yhteinen kieli.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #25

Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että Suomessa ei kannata kouluttaa yhtään ketään. Muilla aloilla on vielä korkeampi työttömyys kuin lääkäreillä, joten he lähtevät sitä todennäköisemmin ulkomaille, jolloin ulkomaat saavat ”ilmaista” työvoimaa.

Vaikka lääkärit Norjaan lähtisivätkin, mutta jos koulutuksesta täällä otetaan riittävä hinta, niin se koulutus on kannattavaa kaikille. Eikä Norja niitä lääkäreitä sentään ilmaiseksi saa, varsinkaan jos heillä siellä on aivan erityisen hyvä palkka.

Et muuten vielä vastannut kaikkein tärkeimpään kysymykseen: miten sinä ratkaisisit sen ongelman, että terveyspalveluissa ei kysyntä ja tarjonta kohtaa.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksassa on lääkäripula.Mm Baijerin lääkäriliitto sponsoroi opiskelijoita sillä ehdolla,että nämä sitoutuvat toimimaan valmistumisen jälkeen tietyn ajan osavaltion kotilääkärisysteemissä.Jotkut kunnat toimivat samalla tavoin.
Se,että Saksan sairaalajärjestelmässä on ylikapasiteettia,ei johdu millään lailla lääkärien koulutusluvuista.Sen läpikäyminen ei periaatteessa kuulu vastauskommentin laajuuteen.Yksi vaikuttava tekijä taustalla on pyrkimys säilyttää aito valinnanvapaus.Maassa on mm synnytysosastoja,joissa tapahtuu alle 500 synytystä vuotta kohden.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Perusterveydenhuollon lääkärimääräksi riittää 1 lääkäri 1300 asukasta kohden mikäli lääkärintuolit jaettaisiin Tanskan mallin mukaan niin,että lääkäri toimii nimenomaisesti alueella,missä mainittu väkiluku täyttyy.Eiköhän Tanskan yleislääkäreiden määrä ole väkilukuun suhteutettuna sama kuin meillä.

Tanskassa ei tarvitse jonottaa yleislääkärille..

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Lääkäriliitto yrittää vain nostattaa palkkoja rajoittamalla tarjontaa. Korkeat palkat tosin johtavat siihen, että kannattaa ihan omalla rahalla käydä ulkomailla kouluttautumassa.

Lääkäreitä kuuluukin olla työttömänä. Sitten jotakuta kiinnostaa menneä sinne peräkylillekin lääkäriksi. Määrä on sopiva sitten kun pieni osa lähtee paremman palkan perässä ulkomaille. Silloin markkina on tasapainossa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Lääkäriliitto on huolissaan koulutuksen laadusta. Et kai kuvittele, että opetusresursseja yhtään lisättiin, kun vuosikurssin kokoa paisutettiin?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Sanot mitä sanot, mutta Lääkäriliiton toiminta on täysin klassista peliä. Ja uskottavuutta sillä ei ole valituksiinsa. Jos ne olisivat huolissaan resursseista, ne kannattaisivat poliitikkoja jotka niitä tarjoavat. Sen sijaan lääkärit kannattavat puolueita, jotka niitä resursseja heikentävät. Kaikki lääkäreiden toiminta on sen suuntaista, että tarkoituksena on vain nostattaa omia liksoja kilpailua rajoittamalla.

Ja ekonomiliitto ja insinööriliitto ovat ihan samaa sarjaa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #27

Donnerwetter, minä olen vanha SKDL:n jäsen ja äänestänyt monta kertaa vasemmistoliittoa!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #28

Miten on mahdollista, että SKDL:n jäseneksi ehtinyt keski-ikäinen ei muista olleensa viisi kuukautta lakossa vuonna 2001? Panee miettimään valveutuneisuuttasi muutenkin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #32

Lakko ei koskenut psykiatrian lääkäreitä lainkaan, en siis ollut päivääkään lakossa itse.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi

En tiedä mistä kaikista asioista Lääkäriliitto on huolissaan, mutta niissä uutisissa, joihin tekstissäni alunperin viittasin Lääkäriliitto ei ollut huolissaan resurssien puutteesta, eikä se vaatinut lisää resursseja lääkärikoulutukseen. Niissä uutisissa Lääkäriliitto valitti lääkärien liiallisesta määrästä, lääkäritulvasta, joka uhkaa ajaa sadat lääkärit työttömiksi, ja siksi Lääkäriliitto vaati lääkärien koulutusmäärien supistamista. Joten näiden Lääkäriliiton vaatimusten tukeminen sillä perusteella, että resursseja on liian vähän, on harhaanjohtavaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ikinä en unohda sitä kyynisyyttä, jota Lääkäriliitto osoitti yrittäessään houkutella valtiota lakkauttamaan Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kyllä se minuakin sieppasi, kun vanha alma mater haluttiin haudata. Virallisestihan Tampereen lääkiksestä piti tulla jatkokoulutuskeskus.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Joka neljäs lääkäri Suomessa on yli 54 vuotias. Koulutusmäärä on nyt liiallinen, koska ulkomailla kouluttautuvien määrä on noussut nopeasti yli 800.

Lääkärin ura on siinä mielessä turvallinen, että kielitaitoisena omaa hyvät mahdollisuudet hyväpalkkaiseen työpaikkaan ulkomailla.

Meillä on runsaasti lääkäreitä, mutta vieläkin runsaammin muuta hoitohenkilökuntaa.

https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/126...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Päivittäin saamme lukea hoitovirheistä ja potilaiden valituksista osaamattomista lääkäreistä.

Syynä ovat liian suuret koulutusmäärät verrattuna koulutusresursseihin yliopistosairaaloissa. Valmistuminen ei tarkoita enää ammattitaitoa kuten ennen pienryhmäopetuksen aikoina.

Mitään muutosta ei ole luvassa ainoastaan koulutettavien määrää lisäämällä ilman merkittävää lisäystä henkilökohtaisen opetuksen määrässä.

Tällaista muutosta ei ole näkyvissä edes nykytilanteessa yliopistosairaaloiden opiskelijaruuhkassa.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi

Tietenkin pitää koulutusresursseja lisätä, jos koulutusmääriä nostetaan, ja ehkä niitä pitäisi lisätä, vaikka ei nostettaisikaan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Helpommin sanottu kuin tehty.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Niitä on vähennetty, kts. jäljempänä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Näin asia juuri on. V. 1979 meitä aloitti Tampereella 96 opiskelijaa, nykyään kurssin koko lienee n. 130, ja opetusta on tietysti vähemmän - ongelmalähtöisyys nääs, niin ei tarvitse opettaa mitään, opiskelijat etsivät tiedot.

Toimituksen poiminnat