Jari Ehrnrooth ja vihan lietsonta osa 2

Jari Ehrnrooth, uusimmassa kolumnissasi taas kirjoitat islamisaation uhasta ja annat tukesi AfD:lle ja muille monikulttuurisuuden vastustajille, koska he sinun mukaasi vain ”nostavat poliittiseen työjärjestykseen länsimaisen vapauden uhkaksi koetun arvokonfliktin, jota vanhat puolueet eivät osaa tulkita”. Kirjoitin aiemmasta kolumnistasi vähän aikaa sitten ja tämä on sille jatkoa. Sanot että ”tilannekuvan selkiyttämiseksi on ensin hyväksyttävä, että arvokonfliktin ydin ei ole taloudellis-poliittinen vaan kulttuuris-uskonnollinen”. Tämä islamisaatioksi kutsuttu uhka on tiukasti kiinni maahanmuutto-kysymyksessä, sillä muslimeiksi kääntyviä länsimaalaisia on hyvin vähän, eivätkä he ole mielestäni tässä keskiössä. Jos siis puhutaan maahanmuutto-kysymyksestä, niin kyllä väitän, että sen ydin on taloudellis-poliittinen, ja se on kuorrutettu kulttuuris-uskonnollisella puheella.

Esität kolme kysymystä. Minä yritän niihin vastata.

1. Suojaako liberaali perustuslaki järjestäytyneen uskonnon vai yksilön uskomisen vapautta?

Myöhemmin tekstissäsi vastaat itse kysymykseen: ”Mielestäni enempää John Locken filosofia ja ensimmäiset liberaalit perustuslait kuin niiden myöhemmät versiotkaan eivät siis suojaa uskontoja, arvojärjestelmiä ja ryhmäidentiteettejä, vaan yksilön uskon, vakaumuksen ja omantunnon vapautta.” Minä puolestani vastaan: sekä että. Yksilön uskominen johonkin tai omantunnon vapaus eivät ole vielä samaa kuin uskonto. Sikäli kun laki turvaa oikeuden tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, niin silloin sen täytyy suojata ainakin jossain määrin myös uskontoa, joten tulkinta ei ole ristiriidassa valtiosääntöön sisältyvän arvojärjestelmän kanssa, kuten sinä väität. Se pitääkö perustuslain suojata uskontoja on sitten toinen kysymys.

2. Voiko uskonnon vapaus suojata sellaista uskonnon harjoittamista, joka rajoittaa yksilönvapautta?

Riippuu siitä, mitä tässä yksilönvapaudella tarkoitetaan, mutta kyllä minäkin sanoisin, että pääsääntöisesti sellaista uskonnon harjoittamista ei tulisi suojella, mikä rajoittaa yksilönvapautta.

3. Onko islamin arvojärjestelmä liberaalin demokratian vastainen?

En tunne islamin arvojärjestelmää siinä määrin, että lähtisin siitä kovin vahvasti mitään väittämään. Tuskin se kuitenkaan demokratian vastainen on, vaikka islamin opeista voidaan ihmisoikeuksien vastaisia tulkintoja tehdäkin. Kuten sanoit, myös kristillisyydessä on omat synkät sopukkansa yksilönvapauksia tarkasteltaessa ja siitä huolimatta voimme elää melko vapaassa maassa. Käsitykseni mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, miten jotain pyhää tekstiä tulkitaan. Monista pyhistä kirjoista voidaan löytää perusteet ihmisoikeuksien rikkomiselle. Käsitettä ”liberaali demokratia” käytetään myös usein aika epämääräisesti kaiken hyvän synonyyminä. Se pitäisi määritellä tarkemmin.

Sanot että ”jos jokin arvojärjestelmä pyrkii rajoittamaan yksilönvapautta, se on perustuslain alkuidean vastainen.” Yksilönvapaus on kovin monitulkintainen käsite. Me elämme maassa, jossa on, ja monien mielestä myös tulee olla monenlaisia yksilönvapauden rajoitteita, enkä tässä tarkoita vain uskonnollisia rajoitteita. Ovatko kaikki yksilönvapauden rajoitukset sitten jonkin ”alkuidean” vastaisia? En tiedä, mutta jos ovat, niin saavat ollakin.

Mielestäsi islamisaatio-kritiikkiä ei ymmärretä oikein, koska ”yksi puhuu islamista arvojärjestelmänä, toiset islaminuskosta henkilökohtaisena vakaumuksena”. Tämä on kaikkien äärioikeistolaiten tai oikeistoradikaalien populistien (miksi heitä nyt pitääkään kutsua) usein käyttämä tapa hakea kannatusta ajatuksilleen, siirtämällä kritiikkinsä näennäisesti pois ihmisistä johonkin laajempaan ja epämääräisempään, jota on helppo vastustaa. Niinpä he tiettyjen ihmisten sijasta vastustavatkin islamisaatiota tai monikultturismia tai eliitin maahanmuuttopolitiikkaa tai haittamaahanmuuttoa tai jotain muuta. Jari, sinä siis teet eron islamin uskonnon ja muslimin yksilöllisen vakaumuksen välillä. Onko tämä mielekäs jako? Entä jos minä sanoisin vastustavani ankarasti AfD:n ideologiaa, mutta en vastustaisi sitä, että yksilöt kannattavat AfD:tä tai kuuluvat AfD-puolueen. Päin vastoin näkisin tärkeänä, että ihmiset yksilöinä tukevat AfD:tä, sillä AfD:n ideologian tukeminen henkilökohtaisena vakaumuksena on aivan eri asia kuin AfD:n ideologia sinänsä. Eli toisin sanoen, ei ole mielekästä erottaa ideologiaa ideologian kannattajista silloin, jos arvioidaan ideologian moraalisia perusteita. Samoin ei ole mielekästä erottaa uskontoa ja seurakuntaa toisistaan.

”Esimerkiksi isänvaltainen naisten ja lasten alistaminen, järjestetyt avioliitot, tyttöjen sukuelinten silpominen, kunniamurhat, seksuaalisten vähemmistöjen tuomitseminen, vääräuskoisten halveksunta ja väkivaltainen jihadismi eivät kuulu eurooppalaiseen arvojärjestelmään. Ne edustavat uskonnollis-kulttuurista suvaitsemattomuutta jota emme voi suvaita.” Ihanko totta? Hyvä kun kerroit. Muiden populistien tapaan esität väitteitä, joihin juuri kukaan ei vastaa kieltävästi, mutta samalla tässä itsestään selvässä latteudessa on piiloviesti, joka ei kuitenkaan kovin piilossa ole. Tämä piiloviesti on, että edellä mainitut seikat kuuluvat kiinteästi islamiin, että lähes jokainen muslimi on nämä seikat omaksunut kiinteäksi osaksi omaa identiteettiään, että parhaiten tätä uhkaa torjutaan turvapaikanhakijoiden pääsyä Eurooppaan rajoittamalla, että tässä ”muurien rakantamisessa” on kyse vain uskonnollis-kulttuurisista seikoista, että muurien vastustajat katsovat läpi sormien terrorismia ja ihmisten silpomista, että sikäli tarvitsemme lisää suvaitsemattomuutta, että sikäli Euroopassa nousussa oleva radikaalioikeisto näillä edellä mainituilla teemoillaan vain nostaa esiin tämän tärkeän asian.

Olen muuten samaa mieltä siitä, että ”uskonnon vapauden edistämiseksi tulisi koululaitoksessa siirtyä opettamaan neutraalia ja pakollista uskontotietoa kaikille”.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu