Markus Raitolampi

Tapaus Pennanen: puolustuksen puheenvuoro

Aino Pennanen ryhtyi kansalaistottelemattomaksi ollessaan lähdössä Berliiniin Finnairin lennolla 31.7.2018. Hän huomasi lentokoneessa poliisin olevan viemässä nippusitein sidottua ulkomaalaista henkilöä pois maasta, eikä suostunut istumaan paikallensa ellei pakkopalautettavaa henkilöä poistettaisi ensin koneesta. Tämän protestin hän kuvasi suoraan internettiin viivyttäen lentoa 10 minuuttia. Pennasen protesti on sekä hyväksytty että tuomittu. Esitän tässä neljä vahvinta argumenttia, joilla Pennasen kansalaistottelemattomuus on tuomittu, ja vastaan näihin syytöksiin.

Ensin kuitenkin pohdin kansalaistottelemattomuuden oikeutusta yleisesti. Yleensä kansalaistottelemattomuuden yhteydessä esitetään kysymys, onko tämä toiminta oikeutettua. Tämä kysymys esitetään tavallaan jollekin suurelle toiselle, jumalalle tai jollekin kaikkien yksittäisten mielipiteiden yläpuolella olevalle tuomarille. Kysymys on mieletön, sillä ei ole tällaista ylempää tuomaria. Tietysti on laki, mutta juuri sitä kansalaistottelemattomuudella haastetaan. Tietysti on yksittäiset mielipiteet, mutta ne yleensä asettuvat hyväksymään tai tuomitsemaan kansalaistottelemattomuuden sillä perusteella, mitä mieltä on itse laittoman toiminnan ideologisista tavoitteista. Jos esimerkiksi joku olisi viivyttänyt lentoa 10 minuuttia protestiksi Jussi Halla-ahon saamaa tuomiota vastaan, voitte varmaan arvata keiden mielestä se olisi ollut aivan hyväksyttävää toimintaa.

Tuija Siltamäki toikin esille kolumnissaan tämän asian, että keskusteluissa kansalaistottelemattomuuden hyväksyminen riippuu yleensä siitä, onko lain rikkoja arvioijan mielestä ”oikeaa” vai ”väärää” mieltä. En tiedä voiko tätä sääntöä muuksi muuttaakaan. Yhdet hyväksyy yhdenlaisen lain rikkomisen ja toiset toisenlaisen ja erimieltä olevat aina tuomitsevat sen. Tosin haluan Siltamäelle huomauttaa, että kieltäytyminen jostakin lain velvoittamasta, vain oman vakaumuksensa perusteella ei ainakaan kaikkien tulkintojen mukaan ole varsinaista kansalaistottelemattomuutta. Kyse on yksityisen ja poliittisen toiminnan erosta. Jos esimerkiksi kieltäytyy armeijasta ja siviilipalveluksesta oman vakaumuksensa vuoksi, mutta ei tee asiasta julkista, eikä vaadi koko asevelvollisuuden lakkauttamista, kyse ei ole varsinaisesti kansalaistottelemattomuudesta. Jos lääkäri kieltäytyy tekemästä aborttia, mutta toimii vain omaatuntoaan miellyttääkseen eikä vaadi julkisesti aborttien kieltämistä, kyse ei ole varsinaisesta kansalaistottelemattomuudesta. Kansalaistottelemattomuuden keskeinen piirre on asian tuominen julkisuuteen ja vaatimus jonkin lain muuttamisesta, joten sikäli kaikki omatuntoon vetoavat lainrikkomukset eivät ole samassa mielessä kansalaistottelemattomuutta, eikä niitä sikäli tulisi varsinaiseen kansalaistottelemattomuuteen rinnastaa.

Kansalaistottelemattomuuden hyväksyttävyyttä arvioitaessa olisi tavallaan loogista erottaa toisistaan kansalaistottelemattomuuden muodollisten kriteerit ja sen poliittinen päämäärä. Muodollisilla kriteereillä tarkoitan niitä ehtoja, jotka määrittävät hyväksyttävän kansalaistottelemattomuuden yleensä. Näitä ehtoja voisi olla esimerkiksi julkisuus, suunnitelmallisuus, väkivallattomuus jne. Poliittinen päämäärä on se, mitä toiminnalla tavoitellaan. Toisaalta tämä erottelu on ehkä kuitenkin mieletön, sillä voidaanko olettaa, että joku hyväksyisi jonkin lain rikkomisen sinänsä oikeutettuna kansalaistottelemattomuutena, mutta ei hyväksyisi sen poliittisia tavoitteita. Kansalaistottelemattomuudessa mennään aina aate edellä, ei toimintatapa edellä. Muodolliset kriteerit ja poliittinen päämäärä sekoittuvat siinä kohtaa, kun määritellään kansalaistottelemattomuudelle oikeutetut tavoitteet ja sen reunaehdot.

Se että kansalaistottelemattomuuden oikeutukseen pyritään etsimään jotain lopullista ja oikeaa vastausta kertoo osaltaan ihmisten mustavalkoisuudesta. Epämääräisyyden ja ristiriitaisuuksien hyväksyminen tuntuu vaikealta ja siksi kaikelle pyritään löytämään lopullinen ja oikea tuomio. Kansalaistottelemattomuus kuitenkin kuuluu jonkinlaisen taistelun ja vastakkainasettelun piiriin, jolloin se ei taivu mihinkään valmiisiin oikean ja väärän kategorioihin, vaan tämä oikean ja väärän ristiriita on vain hyväksyttävä sellaisenaan.

Pennasen toiminnan tuomitseminen

Pennasen kansalaistottelemattomuus on tuomittu minun tulkintani mukaan ensisijaisesti sen vuoksi, että on vastustettu turvapaikanhakijoiden pääsyä Suomeen, ja siksi heidän pakkopalauttamiseensa on suhtauduttu myönteisesti. Maahanmuuttajiin myönteisesti suhtautuvat yleensä hyväksyvät Pennasen toiminnan ja maahanmuuttajien vastustajat yleensä vastustavat sitä. Maahanmuuton vastustusta ei kuitenkaan ole nostettu perusteeksi Pennasen kansalaistottelemattomuuden vastustamiselle, eikä se mikään peruste olekaan. Sen sijaan Pennasen protestia on vahvimmin vastustettu seuraavilla argumenteilla:

1. Kansalaistottelemattomuus horjuttaa demokratiaa, ja jos sitä yleensä milloinkaan tulee hyväksyä, niin ainoastaan viimeisenä keinona, kun kaikki lailliset keinot on jo käytetty.

2. Kansalaistottelemattomuuden tulee olla harkittua, ei spontaania. Nyt Pennanen eikä hänen tukijansa tienneet kuka koneessa oli, ja miksi häntä oltiin poistamassa maasta.

3. Kansalaistottelemattomuus on kohdistettava vain ihmisoikeutta loukkaaviin lakeihin, mutta nyt palautus oli lain voimainen ja Irak oli katsottu riittävän turvalliseksi maaksi palauttaa turvapaikanhakijoita. Tässä ei siis loukattu ihmisoikeutta.

4. Pennasen vertaaminen Rosa Parksiin tai Anne Frankin piilottajiin tai Suomen vertaaminen natsi-Saksaan ovat älyttömiä vertauksia.

Demokratia

Esimerkiksi Iltasanomissa Ulla Appelsin luo uhkakuvia demokratian romuttumisesta, jos kansalaistottelemattomuus millään tavalla hyväksytään. Hän myös vetoaa siihen, että Suomessa ei ole itsenäisyyden aikana juuri kansalaistottelemattomuutta harjoitettu, vaan yhteiskuntaa on kehitetty parlamentaarisin keinoin. Kun poliitikot eivät selväsanaisesti tuomitse kansalaistottelemattomuutta, tai jopa hyväksyvät sen, antavat he Appelsinin mukaan viestin: jos tekee mieli ilmaista itseään, niin siitä vaan, menkää ja häiriköikää, unohtakaa eduskunta ja ottakaa laki omiin käsiinne.

Kansalaistottelemattomuushan ei ole vain lain rikkomista, eikä varsinkaan lain rikkomista ja häiriköintiä omien mielihalujen ohjaamana, kuten tahalliset väärinymmärtäjät asian tulkitsevat. Kansalaistottelemattomuudelle on omat melko yleisesti hyväksytyt ehtonsa, kuten väkivallattomuus, julkisuus ja sen kohdistuminen ihmisoikeuksia loukkaaviin toimiin. On argumentaatiovirhe väittää, näyttämällä vihreää valoa Pennasen seisoskelulle lentokoneessa vihreät ajautuisivat ennemmin tai myöhemmin hyväksymään kaiken muunkin laittomuuden. Vaikka Appelsin paheksuu sitä, että Pennanen kuvasi kamerallaan itseänsä ja protestiansa ja tuomitsee sen hänen omaksi performansikseen, niin juuri se julkisuus osaltaan teki protestista oikeaa kansalaistottelemattomuutta. Jos kaikki tapahtunut olisi jäänyt vain lentokoneessa olevien tietoon, kyse ei olisi sellaisesta julkisesta protestista, joka on vaatimus oikealle kansalaistottelemattomuudelle. Kansalaistottelemattomuuteen kuuluu myös se, että vaikka toiminta itsessään on laitonta, siinä vedotaan enemmistöön, jotta jokin tietty laki saataisiin muutettua ihan laillisin keinoin. Sikälikään se ei ole kovin pahasti ristiriidassa demokratian ja laillisten toimien kanssa.

Vaikka hyväksyttävän kansalaistottelemattomuuden yhdeksi kriteeriksi usein mainitaan se, että sen tulee olla viimeinen keino asioiden muuttamiseksi, kun kaikki laillinen on ensin kokeiltu, niin tämä ei kuitenkaan ole mielestäni oikein hyvä kriteeri kaikissa tapauksissa. Parlamentarismin tie on kovin hidas, kun kyseessä on esimerkiksi ihmishenkien pelastaminen. Lisäksi demokratia on parhaimmillaankin enemmistön diktatuuria. Nyt esimerkiksi näyttää siltä, että äärioikeisto on nousussa ympäri Eurooppaa ja siten myös sen ajatukset ja tavoitteet ovat leviämässä laajalle. Tässä tilanteessa ei ole odotettavissa, että toisinajatteleva vähemmistö saisi parlamentaarisesti ääntään kovinkaan pian kuuluviin. Turvapaikanhakijat eivät myöskään pääse itse osallistumaan vaaleihin oman asiansa ajamiseksi, joten sikälikin demokratia on tässä asiassa riittämätöntä. Ihan noin yleisestikin olen sitä mieltä, että demokratia on yliarvostettua. Demokratia ei ole sellainen työkalu, jolla oikeasti yhteiskuntaa tai maailmaa repivät ristiriidat voitaisiin ratkaista, vaan demokratia on eräänlainen palkinto siitä, että oikeat isot ristiriidat on saatu ratkaistua jollain toisella tapaa. Demokratian toimiminen vaatii, että kaikki osapuolet alistuvat tässä ”yhteiskuntien rakentamis -pelissä” samojen sääntöjen alaisuuteen. Ja vielä selvennykseksi väärinymmärtäjille: En tarkoita, että demokratiasta tulisi luopua. Sehän on hyvä jos sellainen palkinto ollaan saavutettu. Sanon vain, että demokratian merkitys on jo solmitun yhteiskuntarauhan ylläpitäminen, eräänlainen muistutus hyvin hoidetusta yhteiskunnan rakennusprojektista. Demokratia itsessään ei ole kovin hyvä työkalu vaativiin olosuhteisiin.

Olen samaa mieltä Appelsinin kanssa siitä, että Suomessa ei ole itsenäisyyden aikana kovin paljon kansalaistottelemattomuutta harjoitettu, ja olen samaa mieltä siitä, että laillisin keinoin olisi syytä ensisijaisesti asioita ajaa, mutta nyt elämme mielestäni ihan omaa aikaa näine suurine Eurooppaan pyrkivine turvapaikanhakijajoukkoineen. Ei Suomessa ole aiemmin tarvinnut oikeasti tässä laajuudessa ottaa kantaa ihmisoikeuskysymyksiin, vasta nyt olemme tältä osin uuden asian edessä. On ollut helppoa kannattaa mitä tahansa arvoja niin kauan kun se ei ole mitään vaatinut.

Harkitsematon toiminta

Pennasen protesti oli melkolailla spontaani reaktio hänen näkemäänsä, sitä ei siis oltu suunniteltu etukäteen, ja siksipä se ei mennyt aivan kuin Strömsössä. Eli olen samaa mieltä siitä, ettei Pennasen protestia kannata mihinkään kansalaistottelemattomuuden käsikirjaan esimerkiksi nostaa. Jos Protestin olisi suunnitellut kunnolla, olisi kannattanut ottaa selvää milloin ollaan pakkopalauttamassa jotakuta tiettyä henkilöä heikoin perustein todistettavasti vaarallisiin olosuhteisiin. Mutta ihmisoikeuksien puolustaminen ja ihmishenkien pelastaminen vaatii toisinaan spontaania toimintaa hetken mielijohteesta. Se onkin ainoa asia, missä spontaani toiminta hetken mielijohteesta on mielestäni perusteltua.

Protesti ei kuitenkaan ollut suunnattu vain yhden pakkopalautettavan pelastamiseen, vaan yleensä kiristettyä turvapaikkapolitiikkaa ja pakkopalautuksia vastaan. Pennanen ehti koneessa ottaa selvää pääpiirteissään siitä, mitä oli tapahtumassa, ja hän varmasti tiesi protestiin alkaessaan, mitä tästä seuraa. Hän varmasti oli tietoinen kiristetystä turvapaikkapolitiikasta ja siihen liittyvistä oikeusturvan ja ihmisoikeuksien heikentämisistä, joita on nostettu esiin monien tutkijoiden toimesta. Pakkopalautettava toki saattoi olla rikollinen, mutta 85 prosenttia poliisin saattaen palauttamista ulkomaalaisista on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Nekin turvapaikanhakijat jotka palaavat ”vapaaehtoisesti” ovat puun ja kuoren välissä: joko lähdet vapaaehtoisesti tai viemme sinut pakolla, ole hyvä ja valitse ihan itse. Eli ei tilanne mielestäni ollut sellainen kuin esimerkiksi Siltamäki asian kuvaa, etteikö kukaan olisi tiennyt yhtään mistä on kysymys.

Kuinka harkittua kansalaistottelemattomuuden tulee olla, ennen kuin se on riittävän harkittua oikeaksi kansalaistottelemattomuudeksi? Eikö siihen saa liittyä mitään spontaania elementtiä? Itse ajattelen niin, että jos rikkoo lakia ymmärtämättä tekoaan ja sen seurauksia, silloin kyse ei ole kansalaistottelemattomuudesta, mutta tämä ei sulje pois sitä, etteikö kansalaistottelemattomuuteen voisi ryhtyä jossain määrin spontaanisti.

Pennasen spontaanius tuossa tilanteessa oli ehkä heikon lenkki hänen toiminnassaan ja siksi monet Pennasen toiminnan vastustajat ovatkin tähän harkitsemattomuuteen tarttuneet. Mutta entäpä jos Pennanen olisi tehnyt hyvän suunnitelman, jos hän olisi ottanut selvää, milloin joku ollaan lähettämässä vaikkapa Afganistaniin sen vuoksi, ettei hänen tarinaansa väkivallan uhasta ole otettu tosissaan, ja olisi mennyt tälle lennolle protestitarkoituksessa. Olisiko Pennasen tuomitsijat silloin suhtautuneet hänen toimintaansa vähemmän tuomitsevasti?

Laillisuus ja Irakin turvallisuus

Kuten jo totesin, kansalaistottelemattomuus asettuu aina lakia vastaan, joten jos kansalaistottelemattomuus edes joskus hyväksytään, on hyväksyttävä sen asettuminen lakia vastaan. Irakin turvallisuudesta taas on monenlaista näkemystä Maahanmuuttovirasto on toki katsonut vuoden 2015 jälkeen monet osat Irakia riittävän turvallisiksi, jotta ihmisiä voidaan sinne palauttaa, ja lisäksi he vetoavat sisäisen paon mahdollisuuteen, jolloin melkein kaikki voidaan palauttaa sinne, mutta tätä kiristettyä tulkintaa on kritisoinut mm. YK:n pakolaisjärjestö.. Ulkoministeriöhän kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Irakiin ja sanoo turvallisuustilanteen Irakissa olevan huono ja että ”turvallisuustilanne voi heiketä nopeasti myös muutoin rauhallisemmalla Kurdistanin autonomisella alueella (…) iskut ovat mahdollisia milloin ja missä vain”.

Humanitäärinen suojelu poistettiin laista 2016, ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun vähennettiin merkittävästi. Maahanmuuttovirasto alkoi jakaa valtavasti enemmän kielteisiä turvapaikkapäätöksiä hallituksen ohjeistuksen mukaan. Ei enää ajateltukaan, että aiemmin Irakissa koettu väkivalta tai vaino olisi vahva merkki väkivallan ja vainon jatkumisesta mikäli sinne palaisi, vaan jokainen väkivaltatilanne voitiin tulkita yksittäisenä tapauksena , josta ei voinut ennustaa tulevaisuutta. Afganistanin turvallisuustilanteen suhteen maahanmuuttovirasto muutti käsitystään vasta syyskuussa 2018, vaikka jo vuosia on esitetty monelta taholta, että turvallisuustilanne on siellä huono. Voiko näin ollen luottaa maahanmuuttoviraston arvioon Irakistakaan.

Eli on mielestäni melko vahvat perusteet nähdä Irak hengenvaarallisena maana ja että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet eivät toteudu. Eikä kansalaistottelemattomuuden oikeutukseen ei vaadita sitä, että protesti kohdistuu vain ihmishenkien suojelemiseen. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös esimerkiksi oikeus nauttia turvapaikasta toisessa maassa jos on joutunut vainon kohteeksi, oikeus lähteä omasta maastaan muualle, oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen, oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan ravinnon, terveyden, asunnon, vaatetuksen yms. Rosa Parks kohdisti kansalaistottelemattomuutensa sen vastustamiseen, että mustat joutuivat istumaan bussin takaosassa ja tarvittaessa luovuttamaan istumapaikkansa valkoiselle. Ei sellaisessa segregaatiossa kuitenkaan kyse ollut uhkasta hengelle tai terveydelle, ja silti Rosa Parks on tunnustettu ihmisoikeusaktivisti.

Vertaaminen

Vastustusta on aiheuttanut myös se, että Touko Aalto ”vertasi” Suomea natsi-Saksaan ja Pennasta sekä ihmisoikeusaktivisti Rosa Parksiin että Anne Frankin piilottajiin. Lähdetään liikkeelle käsitteiden määrittelystä: Mitä tarkoittaa verbi ”verrata” (taipuu: minä vertaan)? Se ei ole selvää. Sillä on kaksi merkitystä. Verrata voi tarkoittaa vertailemista (taipuu: minä vertailen), siis kahden asian väliltä samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien etsintää, tai se voi tarkoittaa rinnastamista, siis vertailun yhdenlaista lopputulosta, jossa väitetään kahden asian välillä olevan merkittäviä samankaltaisuuksia. Vertailla voi ihan mitä tahansa asioita, ei ole mitään moraalisia tai muitakaan esteitä millekään vertailulle. Siksipä oletan, että kukaan ei ole väittänyt etteikö Suomea ja natsi-Saksaa tai Pennasta ja Parksia voisi tai saisi vertailla keskenään. Luultavasti vertauksen paheksumisella on tarkoitettu, ettei sopisi rinnastaa Suomea ja natsi-Saksaa tai Suomea ja 50-luvun Alabamaa tai Pennasta ja Parksia, ei sopisi nähdä nähdä näissä merkittäviä samankaltaisuuksia. Mutta eikö sitten saisi? Kuinka paljon ja minkälaatuisia samankaltaisuuksia asioiden väliltä pitää löytää ennen kuin niitä saa ”verrata”, siis rinnastaa? Jos ihmisiä viedään hengenvaaraan ja mahdollisesti kidutettavaksi vain silloin tällöin, niin silloinko on ”posketonta” rinnastaa sitä natsismiin, kuten Tuija Siltamäki asian muotoilee?

Aalto ei kuitenkaan rinnastanut Suomea natsi-Saksaan vaan ilmaisi sen, ettei laki ja moraali ole sama asia. Aalto sanoi että ”natsi-Saksassakin kaikki toimet olivat laillisia”, ja se on ihan pätevä väite ihan missä tahansa yhteydessä. Tahalliset väärinymmärtäjät tulkitsivat sen niin, että nyt nostetiin natsikortti, ja nyt meitä syytetään natseiksi, tämähän on väärin. Minun mielestäni nykypäivänä ongelma ei enää ole se, että natsikortti nostettaisiin liian usein ja liian heppoisin perustein, vaan se että natsikortin nostamisesta valitetaan liian usein ja liian heppoisin perustein.

Siltä osin kun Aalto rinnasti Pennasen Rosa Parksiin tai Anne Frankin piilottajiin, hän ei ainakaan minun tulkintani mukaan rinnastanut kahta eri yhteiskuntaa toisiinsa, vaan tarkasteli ihmisten toimintaa. Kahden eri aikakausilla olemassa olleen yhteiskunnan rinnastaminen toisiinsa ei ole mielekästä. Se mikä pysyy samana on ihminen, se ei ole muuttunut miksikään satoihin tai jopa tuhansiin vuosiin. Heillä jotka lähettävät ihmisiä hengenvaaraan yleiseen mielipiteeseen ja yleiseen järjestykseen vedoten, heillä jotka seuraavat tätä sivusta puuttumatta asiaan, ja heillä jotka yleistä mielipidettä uhmaten ja omalta mukavuusalueeltaan poistuen päättävät toimia ihmisoikeuksien puolesta, heillä kaikilla on pelottavan paljon yhteistä niiden ihmisten kanssa, jotka elivät natsi-Saksassa tai 50-luvun Alabamassa. Haluaisinkin kysyä Ulla Appelsinilta, mikä on se keskeinen syy, miksi Pennasen ”vertaaminen” Rosa Parksiin on mielestäsi ontuva? Kyllä, kuten sanot, ”Suomi on niin kaukana kuin olla ja voi 50-luvun Alabamasta”, mutta mitä sitten? Miten siitä seuraa, että tämä ”vertaus” on ontuva? Sanot, että Rosa Parksilla ”keskiössä oli rasistinen ja sortava yhteiskunta, ei oma performanssi”. Miten niin Pennasen protesti oli oma performanssi, ja mistä tiedät, ettei Rosa Parksin protesti ollut hetken mielijohteesta syntynyt oma performanssi, joka vain jälkikäteen on kohotettu ihailtavaksi kansalaisoikeustaisteluksi ja Parks itse sen symboliksi? Rosa Parkshan ajoi tavallaan omaa asiaansa kieltäytymällä luovuttamasta omaa paikkaansa valkoiselle, kun taas Pennanen ei millään muotoa ajanut omaa asiaansa, joten sikäli Pennanen sopii jopa Parksia paremmin hyväksyttävän kansalaistottelemattomuuden määritelmiin.

Aina kun vertaillaan kahta eri asiaa toisiinsa, voidaan olla täysin varmoja, että niistä löytyy erilaisuutta. Jos näin ei olisi, vertailtaisiin asiaa vain itsensä kanssa. Melkein yhtä varmoja voidaan olla siitä, että kahdesta asiasta löytyy myös jotain samankaltaisuutta. Kumpaa sitten tulisi korostaa samanlaisuutta vai erilaisuutta? Riippuu siitä kumpi tuo esille jotain tähdellistä. Vertailtaessa Pennasta Parksiin löytyy siis varmasti sekä eroavaisuutta, että samankaltaisuutta. Pennasen toiminnan vastustajat haluavat korostaa eroavaisuutta ja kannattajat samankaltaisuutta. Vaikka Pennasen rinnastus Rosa Parksiin onkin kärjistys, niin silti heidän samankaltaisuutensa korostaminen tuo mielestäni enemmän oleellista esiin kuin heidän erojensa korostaminen.

Pohjimmiltaanhan tässä ei edes ole kyse siitä, voidaanko Pennasta ”verrata” Parksiin tai Anne Frankin piilottajiin, vaan siitä, katsotaanko Pennasen toiminnan olleen oikeutettua ihmisoikeuksien puolustamista. Tämän aiheen vaihtaminen kysymykseksi siitä, voidaanko Pennasta ”verrata” johonkuhun historialliseen henkilöön, vie asian saivartelun poluille. Voidaan aina vedota siihen, että nämä ovat kaksi niin eri henkilöä ja niin eri aikakausilla ja niin eri yhteiskunnissa eläneitä, että ei voida ”verrata”, ja siitä johdetaan, että ei siis ollut kyseessä ihmisoikeuksien puolustaminen.

Sen lisäksi että Pennasen protestia kritisoivat maahanmuuton vastustajat, sitä kritisoivat myös nämä moraalisesti passiiviset tolkun ihmiset, siltamäet ja junkkarit, jotka ähisevät ja puhisevat, että ”hei, suhteellisuudentajua... eihän näitä voi verrata...” Sillä ähinällä tolkun ihmiset yhtäältä rauhoittelevat omaatuntoaan, sillä tiedostavat, että sotaa paenneiden ihmisten palauttamisessa pakolla takaisin sota-alueelle on juuri kiusallisen verran samankaltaisuutta monien muiden ihmisoikeusloukkausten kanssa, ja toisaalta tällä ähinällä he pyrkivät välttelemään eettistä keskustelua. Pakkopalautukset vaatisivat eettistä keskustelua, jota nyt ei ole. Jos ollaan sitä mieltä, että pakkopalautukset ovat eettisesti perusteltuja, tulisi siitä käydä eettistä keskustelua. Jos ollaan sitä mieltä, että pakkopalautuksia ei tulisi edes arvioida etiikan näkökulmasta, tulisi silloinkin käydä eettistä keskustelua tästä väitteestä. Eettisen keskustelun keskiössä taas on asian vertaileminen suurempiin ja pienempiin moraalisiin ongelmiin, siis vaikkapa Pennasen toiminnan vertailemista Anne Frankin piilottamiseen natseilta. Vertailemisen kylkiäisenä tulee erilaiset rinnastukset, sillä merkittäviä samankaltaisuuksia löytyy monista asioista. Ihan yleisestikin vertailua esimerkiksi natsismin ja nykypäivän ilmiöiden välillä pitäisi harjoittaa paljon useammin, se olisi ihan tervettä, eikä mitään ”natsikortin vetämistä”.

Lopuksi

Monet somessa asiaa kommentoineet ovat antaneet ymmärtää, että kyllähän minäkin asiaan puuttuisin, jos olisi kyse oikeista ihmisoikeusrikoksista, jos kyse olisi oikeasti rasistisesta ja sortavasta yhteiskunnasta, jos kyse olisi vaikka oikeista natseista, oikeasta etnisestä puhdistuksesta, mutta nyt en puutu, enkä sallisi kenenkään muunkaan puuttuvan, koska nyt ei voida olla ihan varmoja mistä on kysymys, ja varmaan kaikki on kunnossa, kyllähän viranomaisiin pitää luottaa. Vastaapa itsellesi ihan rehellisesti: Jos nyt olisi sota-aika ja viranomaiset väkivaltaisesti pakkokuljettaisivat juutalaisia tai muslimeita tai mitä tahansa muita ihmisryhmiä jonnekin ”työleirille”, ja näitä ihmisiä kohtaan olisi vuosia esitetty monelta yhteiskunnalliselta taholta ”ankaraa kritiikkiä”, niin sinäkö nousisit tätä väkivaltakoneistoa vastaan? Sinä, jolle sekin on liikaa, että joidenkin toisten lentomatka on myöhästynyt 10 minuuttia. Sinä, jonka mielestä käytävällä seisoskelu lentokoneen ollessa maassa on lentoliikenteen vaarantamista, jota ei saisi tehdä joidenkin typerien ihmisoikeuksien takia. Eivät ihmiset natsi-Saksassakaan tietäneet varmasti minne juutalaisia ja muita oltiin kuljetettamassa. Pahuus ei lue otsassa, kuten moni luulee. Pahuus oikeastaan on suurelta osin moraalista välinpitämättömyyttä. Sikäli kun jossain tapahtuu järjestelmällisiä ihmisoikeusrikoksia, niin aina ne verhoutuvat lain ja järjestyksen ylläpitoon. Pelkkää hyvää siellä aina ollaan tekemässä. Nyt sivustakatsojan roolia ja moraalista passiivisuutta yritettiin ylevöittää ja heitettiin kyynisyyden varjo kaiken päälle: eihän tässä viimekädessä kuitenkaan kukaan voi tietää, mistä ihan oikeasti on kysymys, siispä istutaan vain perseellämme ja hoetaan fraasia lainkuulijaisuudesta.

Touko Aalto sanoi Iltasanomissa Martin Scheininia mukaillen ”on melkein kansalaisvelvollisuus puuttua asiaan, jos epäilee, että ihmisoikeuksia rikotaan. Jos omilla kasvoillaan nousee rauhanomaisesti seisomaan ja kärsii annetut sanktiot, kyse on hyväksyttävästä kansalaistottelemattomuudesta”. Kuinka moni ihan oikeasti on sitä mieltä, että tuo periaate on huono ja joutaa roskakoriin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Pennasen status tulee erityisesti huomioida, kun teon rankaisemista punnitaan. Lainsäädäntösihteerin tulisi päätyä automaattisesti vankilaan.
Koko talousvaikutus tulisi kanssa ulosmitata hänen omaisuudestaan.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

Mihin lainkohtaan perustuu tuo statuksen huomiointi liittyy?

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Tuohon voisi soveltaa samaa kuin kuulumista järjestäytyneeseen rikollisryhmään, joka toimii koventavana perusteena.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #3

Mikko, puolueeseen kuuluminen on sama kuin järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluminen?

Olet siis sitä mieltä, että esimerkiksi Halla-ahon olisi aikanaan pitänyt saada kovennettu rangaistus, sillä hän kuului Perussuomalaisiin?

Enpä usko, että tämä argumenttisi menee läpi... Onneksi!

Jos se menisi, pelkäisin koko demokratiamme puolesta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Touko Aalto yksi surkeimpia siteerattavia täällä ja Scheinin tuskin itse lähtee kehottamaan ketään rikoksiin.

Mitä Pennaseen tulee, hänen pöytäkirjansa lienevät jo syyttäjällä ja kyllä se ratkaisu hänenkin asiassaan aikanaan tulee.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Pennasella ei ole ollut mitään tietoa siitä, ketä on oltu palauttamassa, millä perustein ja minne. Siihen nähden on lähes säälittävää perustella omaa mahdollista rikollista toimintaansa sillä että oli suojaamassa jotain.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi

En tiedä mitä Scheinin on tarkalleen ottaen sanonut tai mitä ajattelee, mutta kansalaistottelemattomuus on melko hyväksytty poliittinen toiminnan muoto ihan akateemisistä piireistä katsottunakin. Kansalaistottelemattomuus on aina lain rikkomista, ja jos se taas tarkoittaa samaa kuin rikollisuus, kuten sinä asian määrittelet, ja jos vielä lain rikkomisen hyväksyminen tarkoittaa samaa kuin siihen kehottaminen, kuten sinä asian tulkitset, niin en ihmettelisi vaikka Scheinin tosiaan ”kehottaisi rikoksiin”. Toisaalta se mitä Scheinin on sanonut on tässä kokonaisuudessa sivuseikka, ei pidä tarttua lillukan varsiin.

Kun niin kovasti Pennasen tietämättömyyttä tässä nostat esiin, niin vastaapa vielä aiemmin esittämääni kysymykseen: Jos Pennanen olisi suunnitellut tekonsa ja pyrkinyt estämään pakkopalautusta vaikkapa Afganistaniin, niin sittenkö sinulla ei olisi ollut mitään Pennasen toimintaa vastaan?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Puolustus voisi vedota siihen, että Pennanen oli "täyttä ymmärrystä vailla" ja näin ollen syyntakeeton!

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Tarkkaan ottaen täyttä ymmärrystä vailla oleva on alentuneesti syyntakeinen, ei syyntakeeton. Jos ihminen on ymmärrystä vailla, silloin hän on syyntakeeton.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tämä on taas tätä lakikielen omalaatuista semantiikkaa. Yhtä hyvin voitaisiin suomenkielessä tulkita sanonta "täyttä ymmärrystä vailla" siten, että asianomaiselta puuttuu kaikki ymmärrys (eli täysi ymmärrys) ja "ymmärrystä vailla" siten, että häneltä puuttuu osa ymmärryksestä! Lakimiehille tekisi hyvää opiskella logiikkaa ja suomenkieltä!

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvää pohdintaa kansalaistottelemattomuudesta. Oletan että useimmat suomalaiset katsovat kansalaistottelemattomuuden (passiivisen kieltäytymisen, sanktiot hyväksyen) olevan hyväksyttävä tapa toimia joissain poikkeustilanteissa.

Pennasen tapaus oli mielstäni melko ok siinä mielessä, että kyse oli vain yhden lennon viivästymisestä, ja asian tuomisesta keskusteluun sitä kautta. En olisi itse kuitenkaan tehnyt tuota temppua, sillä oletan, että ylivoimaisesti suurin osa pakkopalautuksista tehdään asiallisin perustein. Todennäköisyys sille, että kyseinen henkilö todennäköisesti joutuisi hengenhätään palautuksen seurauksena oli pieni. Kyse oli siis enemmän yleisestä mielenilmauksesta pakkopalautuksia vastaan, kuin tietyn yksittäisen vääräksi katsotun teon estämisestä. Enemmän yleinen mielenilmaus kuin tietynakuutin vaaran estäminen. Teko siis kohdistui hyvällä todennäköisyydellä väärin, vaikka tietenkin oikein siinä mielessä, että Pennanen sai teollaan asialleen sitä julkisuutta, mitä halusikin.

Kuljetettava henkilö ehkä näytti vetoavan lentokoneessa hengenhätään joutumiseensa, mikä tekee Pennasen teon hieman ymmärrettävämmäksi, mutta ei silti todista mitään asiaan puuttumisen tarvetta olleen olemassa.

Hengenhätään joutumiseen liittyy toinenkin mahdollinen kritiikki pakkopalautuksia vastaan protestoimista kohtaan. Pitää kysyä, montako henkilöä on kuollut tai joutunut hengenhätään pakkopalautusten seurauksena. Mieleeni tulee yksi tapaus, jota on pidetty mahdollisena. Toisaalta on epäillty, että pääministeri Sipilän "kotiinkutsulla" ja mielenosoitusten "pakolaiset tervetuloa" -viesteillä on ollut merkittävä pakolaisvirtaa kasvattava vaikutus. Voi ajatella, että myös pakkopalautuksia vastustavalla aktivismilla on vastaavaa pakolaisia houkuttelevaa vaikutusta. Pakolaisvirrat ovat jo vähentyneet korkeimmasta huipustaan, mutta on edelleen mahdollista, että tämän kaltaisten uutisten leviäminen maailmalle saa joukon ihmisiä lähtemään liikkeelle, ja osan heistä hukkumaan Välimereen (hukkuneita nyt luokkaa 35000).

Nuo hukkumiskuolemat ovat tietenkin kaukana Välimerellä, ja palautettava henkilö aivan vieressä. Tuohon lähellä olevaaan tekoon voi vaikuttaa, kun taas kaukaisemmat tapahtumat ovat kaukaisempia. Mutta jos lasketaan kuolonuhreja, on siis mahdollista, että näkyvät pakolaisuutta puolustavat aktiviteetit (kuten pakkopalautusten vastustaminen) surmaavat enemmän ihmisisä kuin näkyvät pakolaisuutta vastustavat aktiviteetit (kuten viralliset pakkopalautukset). Tähän päälle voi tietenkin lisätä arvioita tekojen muistakin positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista.

Vielä vähän vertailuista. Aallon kommentti siitä, että natsienkin teot olivat lainmukaisia on periaatteessa oikeaan osuva vertaus. Rosa Parksiin vertaamsiessa on logiikkaa ehkä vain sen verran, sillä Parkskin oli kansalaistottelematon. Mutta molemmissa tapauksissa kyse on myös vahvasti mustalla ja valkoisella maalaamisesta. Natsikortti on aina natsikortti siinä mielessä, että se periaatteessa aina voittaa väittelyn, koska kukaan ei voi puolustaa natseja. Fiksumpaa olisi ollut puhua vain diktatuureista yleisesti, tai lakien käyttämisestä huonoihin tarkoituksiin yleisesti, ja jättää sana natsi mainitsematta. Rosa Parksin kohdalla kyse oli kai poliitikon tarkoituksellisesta liioittelusta, jolla linkataan ihmisten mielikuvissa Pennasen yksittäinen teko Rosa Parksin suuriin saavutuksiin (yleistä opittavaa vain se, että hyväksyttävää kansalaistottelemattomuutta on olemassa).

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi

Sanot olettavasi, että ylivoimaisesti suurin osa pakkopalautuksista tehdään asiallisin perustein. Näin voi olla, mutta mitä asialliset perusteet tässä kohtaa tarkoittavat? Jos ne tarkoittavat suurin piirtein samaa kuin lain noudattaminen, niin juuri tätä lakia ja sen tulkintoja vastaanhan kansalaistottelemattomuus nousee. Olisikin parempi kysyä, tehdäänkö suurin osa pakkopalautuksista eettisesti kestävin perustein. Etiikan tulisi ohjata lakia ja sen tulkintaa, ei toisinpäin. Pakkopalautusten eettinen ongelma ei ole vain siinä, että osa palautettavasta voi päätyä tapetuksi kotimaahan palattunaan. Jo hengenvaaraan joutuminen kotimaassaan tai sodan ja hajoavan yhteiskunnan aiheuttama haitta ihmisarvoiselle elämälle ovat seikkoja joita tulisi arvioida koko turvapaikanhakuprosessissa.

Elämme aikaa joka Länsi- ja pohjois-Euroopassa vaatisi syvällistä eettistä keskustelua, sellaista jota ei ole täällä tarvinnut käydä pitkään aikaan. Nyt tämä eettinen keskustelu puuttuu, ja se on korvattu taloudellisella tai teknisellä puheella. Mietitään niin kansallisella kuin EU-tasollakin, miten lakeja tulisi kiristää, minkälaista kalustoa pitäisi Välimerelle lähettää, minkälaisia painostuskeinoja käyttetään Pohjois-Afrikan maita kohtaan, minkälaisia Euroopan ulkopuolisia leirejä perustetaisiin, miten saadaan aikaan palautussopimuksia mahdollisimman moneen maahan, paljonko Turkille pitää maksaa ja missä asioissa Turkkia tulee myötäillä, jne. Tämä ajan hengen muutos on ainakin Suomessa tapahtunut järkyttävän nopeasti. Sitä ehkä yhtenä hyvänä esimerkkinä kuvastaa se, että syksyllä 2015 Sipilä toivotti turvapaikanhakijat tervetulleeksi tarjoten heille ihan konkreettisesti omaa kotiaan. Samana vuonna vielä Sipilän hallitus ohjeisti maahanmuuttovirastoa kiristämään linjaansa, ja vuonna 2018 Sipilä oli jo sitä mieltä, ettei suurin osa tulijoista ole oikeita turvapaikanhakijoita, ja puhuu ”hallitsemattomasta maahanmuutosta”. Irak nähtiin hengenvaarallisena maana siihen asti kunnes huomattiin, että arvoistahan joutuu maksamaan ja nyt irakilaisia tulee tänne liikaa, niinpä siirrettiin maalitolppia ja todettiin, että tehän voittekin palata Irakiin takaisin, eihän siellä tarkemmin ajateltuna olekaan niin kovin vaarallista... siis teille.

Kaikki suopea suhtautuminen turvapaikanhakijoihin voi lisätä tänne suuntautuvaa pakolaisvirtaa, ja se voi lisätä kuolemia Välimerellä, mutta meren ylittäminen heppoisella veneellä ei pidäkään olla mikään ehto turvapaikan hakemiselle, vaan olisi luotava turvallisempia reittejä tulla Eurooppaan. Tällöin suopealla suhtautumisella ei olisi ikäviä hukkumisseurauksia.

Voi olla että olisi ollut parempi Aallon jättää sana ”natsi” mainitsematta ja puhua yleensä diktatuureista tai lakien käyttämisestä huonoihin tarkituksiin. Olisi ehkä vahän kohua saatu hillittyä. Minulle itselleni ”natsi” sanan käyttö ei missään yhteydessä ole ongelma. Minun mielestäni meissä kaikissa asuu pieni natsi, joka sopivissa olosuhteissa ja sopivalla tavalla ruokittuna kasvaa ”oikeaksi pahuudeksi”. Tämän takia olisi mielestäni suotavaa useamminkin vertailla itseämme ja toisiamme natseihin, siis pyrkiä etsimään pahuus itsestämme, sillä se on hyvyyden lähtökohta. Jos natsismin sijaan puhuttaisiin yhteiskunnasta, jossa lakeja käytetään huonoihin tarkoituksiin, niin viesti vähän liikaa laimenisi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Sanot olettavasi, että ylivoimaisesti suurin osa pakkopalautuksista tehdään asiallisin perustein. Näin voi olla, mutta mitä asialliset perusteet tässä kohtaa tarkoittavat?

Asiallinen peruste tarkoittaa tässä tyypillisesti sitä, että jollain henkilöllä ei ole oikeutta oleskella Suomessa, ja hänet palautetaan siksi kotimaahansa, joka on riittävän turvallinen.

> juuri tätä lakia ja sen tulkintoja vastaanhan kansalaistottelemattomuus nousee

Jos joku protestoi tuota edellä mainittua (yleisimmäksi ja oikeutetuimmaksi oletettua) tapausta vastaan, pitäisi esittää joku syy miksi.

> Jo hengenvaaraan joutuminen kotimaassaan tai sodan ja hajoavan yhteiskunnan aiheuttama haitta ihmisarvoiselle elämälle ovat seikkoja joita tulisi arvioida koko turvapaikanhakuprosessissa.

Tulee harkita ja varmasti harkitaankin. Suomen linja on kai tarkoitettu olemaan juuri tuollainen.

> Elämme aikaa joka Länsi- ja pohjois-Euroopassa vaatisi syvällistä eettistä keskustelua, sellaista jota ei ole täällä tarvinnut käydä pitkään aikaan.

Eettistä keskustelua tarvitaan aina. Se ei edellytä kansalaistottelemattomuutta, vaan toimii paremmin normaalina keskusteluna.

Puhuit myös nopeista muutoksista Suomen turvapaikkapolitiikassa ja -käytännöissä. Se on kai ymmärrettävää ja luontevaa tilanteessa, jossa siirtolaisvirtojen koko ja luonne on muuttunut nopeasti.

> olisi luotava turvallisempia reittejä tulla Eurooppaan

Vapaa ja turvallinen reitti Eurooppaan johtaisi varmaankin tulijoiden määrän merkittävään kasvuun. En usko että poliitikot lähtevät tuolle tielle. Koska huomattava määrä ihmisiä kuolee salakuljettajien käsissä jo matkalla Välimeren lähtösatamiin, ehdotuksesi mukaisia turvallisia kuljetuksia pitäisi kai tarjota suoraan lähtömaista.

Kuulostaa siltä, että oma linjasi olisi lähellä mallia, jossa pääsy Eurooppaan on jokseenkin vapaa ja tuettukin, ja palautuksia ei tehtäisi yhtä helposti kuin nyt. Tuo kai johtaisi nykyistä huomattavasti suurempaan maahanmuuttajien määrään Euroopassa.

> Jos natsismin sijaan puhuttaisiin yhteiskunnasta, jossa lakeja käytetään huonoihin tarkoituksiin, niin viesti vähän liikaa laimenisi.

Asioista kannattaa puhua suoraan ja niiden oikeilla nimillä, jottei ydinajatus katoa. Natsiksi haukkuminen on kuitenkin minusta useimmiten vain haukkumista, ilman uskottavaa yhteyttä siihen, mitä viime vuosisadalla Saksassa tapahtui. Tuollaiset vertaukset, ja nimittely ikävillä haukkumasanoilla taitava enemmänkin sotkea kuin selventää keskustelua. Varmasti löytyy paremminkin osuvia sanoja, jotka eivät mene yhtä helposti herjauksen puolelle.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #12

Suomessa oleskeluun oikeus on niillä joille se annetaan, laittomia ovat kaikki joille ei laillista asemaa haluta suoda, riittävän turvallinen on se mikä sellaiseksi määritellään. Siinähän juuri se ongelma on. Se että viranomainen toimii jollain tavalla ei pitäisi vielä itsessään olla todiste siitä, että toiminta on eettisesti perusteltua. Kansalaistottelemattomuuteen tosiaan tarvitaan jokin syy, ja tässä Pennasen tapauksessa olen jo niitä tuonut esiin. (Joku toinen ehkä osaisi tuoda syitä vielä paremmin esiin).

Kansalaistottelemattomuus voi nostaa eettiset kysymykset esiin silloin, jos eettistä keskustelua ei ole. Pennasen tapauksessa ainakin onnistuttiin ilmaisemaan, että kaikki eivät ole sitä mieltä, että suurin osa pakkopalautuksista tehtäisiin asiallisin tai ainakaan eettisin perustein.

Nopeat muutokset Suomen ja Euroopan turvapaikkapolitiikassa ja -käytännöissä ei ollut se varsinainen asia, jota halusin nostaa esiin, vaan näiden muutosten taustalla oleva yhtä nopea arvojen ja asenteiden muutos, mikä osaltaan vaatisi sitä eettistä keskustelua.

En minäkään usko, että poliitikot lähtevät avaamaan turvallisempia reittejä Eurooppaan pyrkijöille. Nyt mennään kovaa vauhtia aivan toiseen suuntaan, valitettavasti. Minun mielestäni tosiaan ihmisten vapaa liikkuvuus on itseisarvo. Pitkällä tähtäimellä tulisi pyrkiä siihen, että ihmiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen. Tätä ei kuitenkaan pidä nyt ymmärtää mustavalkoisesti. Ennen vuotta 2015 Euroopan rajat eivät olleet avoinna kaikelle siirtolaisuudelle. Sen jälkeen ollaan ryhdytty sulkemaan rajoja monillakin tavoin ja meno näyttää jatkuvan. Jos nyt pysähdyttäisiin ja otettaisiin muutamia aimo harppauksia takaisin päin, niin silti vielä oltaisiin hyvin kaukana siitä, että kaikki rajat olisivat aivan avoinna.

Ei ketään pidä haukkua natsiksi eikä millään muullakaan haukkumanimellä. Yritin sanoa, että meidän olisi hyvä kyetä näkemään itsessämme, toisissamme ja koko yhteiskunnassa ”potentiaalinen pahuus”. Me emme ole yhtään sen viisaampia tai vähemmän agressiivisia kuin aikoinaan natsien kannattajat. Kaikki mitä tapahtui silloin voi tapahtua taas. Ei siis ole kysymys natsismista isminä tai kolmannesta valtakunnasta sinänsä. Puhuin natsismista, koska ihmisille se yleensä on yhtä kuin maallinen pahuus. Ihmiset vain eivät halua nähdä itsessään mitään viitteitä tuohon pahuuteen, vaan se on ulkoistettu jonnekin toiseen todellisuuteen, jota voi käydä vilkaisemassa historian kirjasta, ja sitten paheksua kuinka ne silloin siellä jossain toisessa todellisuudessa saattoivatkin olla sellaisia.

Mikäli kiinnostaa, niin maahanmuuttopolitiikasta olen kirjoittanut aiemmin tällaisia tekstejä:
http://markusraitolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://markusraitolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://markusraitolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://markusraitolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #13

> Se että viranomainen toimii jollain tavalla ei pitäisi vielä itsessään olla todiste siitä, että toiminta on eettisesti perusteltua.

Näin on. Pääsääntöisesti pitää kuitenkin kai olettaa, että Suomen lait ja käytännöt ovat kunnossa. Jos laeissa tai käytännöissä on jotain vikaa, pitäisi esittää jokin muutosehdotus.

Voi olla, että enemmistölle suomalaisista jäi tapaus Pennasesta sellainen mielikuva, että tavoiteltu viesti oli "ei saa lähettää kuolemaan". Kun tuon yhdistää tietoon siitä, että edes Pennanen ei tiennyt tuon palautustapauksen yksityiskohdista mitään, viesti kuulostaa vain yleiseltä paheksunnalta ja karkealta liioittelulta, ilman mitään järkevää selitystä, miten tilannetta pitäisi korjata. Tai jos korjausehdotus on "pakkopalautukset kiellettävä", useimmat pitävät ehdotusta liian radikaalina. Tarkoitan tällä selityksellä sitä, että jos pyrkii muuttamaan jotain asiaa demokraattisen yhteisön enemmistöpäätöksillä, olisi ehkä hyvä liittää tekoon viesti, joka uppoaa muihinkin kuin toisiin palautusten yleispaheksujiin. Tässä tapauksessa varmaankin suurimmalle osalle kansasta jäi se käsitys, että joku vain rähinöi, vaikka kyse oli kaiketi täysin asiallisesta palautuksesta. Eettisiä pisteitä ei siis ropissut muusta kuin yleisestä sympatiasta palautettavia kohtaan.

> Pennasen tapauksessa ainakin onnistuttiin ilmaisemaan, että kaikki eivät ole sitä mieltä, että suurin osa pakkopalautuksista tehtäisiin asiallisin tai ainakaan eettisin perustein.

Voi olla, että onnistuttiin ilmaisemaan vain se, että protestoija ei tiennyt tapauksen yksityiskohdista mitään, eikä siis voinut tietää tilanteen eettisyydestäkään mitään. Tai kyllähän kaikki arvaavat, että Pennasella on jotain nykyjärjestelmää vastaan, mutta viesti jäi tyngäksi, koska kyseisessä palautustapauksessa ei ollut mitään erikoista.

> ... näiden muutosten taustalla oleva yhtä nopea arvojen ja asenteiden muutos, mikä osaltaan vaatisi sitä eettistä keskustelua

Kyllä, keskustella pitää. Pennasen isku ei ollut keskustelua. Jos sitä pitää hyvänä sytykkeenä keskustelulle, nyt olisi aika esittää jotain konkreettisia ehdotuksia tai näkökulmia asiaan. Arvokeskusteluksi ei riitä sellainen yleinen asenne, että "me olemme oikeassa ja arvomme hyviä, muut väärässä ja arvot huonoja".

> Minun mielestäni tosiaan ihmisten vapaa liikkuvuus on itseisarvo.

Olen samaa mieltä siitä, että ei pitäisi turhaan kahlita, mutta en usko sellaisen yhteiskunnan toimivan, jossa väki voisi vapaasti siirtyä toisiin maihin milloin vain. Ihminen on sen verran itsekäs, että usean perheen yhteinen jääkaappi ei yleensä ole toimiva ratkaisu. Siihen on syynsä, miksi ihmiset muodostavat samanhenkisten ryhmiä (usealla eri tasolla). Siihen on syynsä, miksi omiin perheenjäseniin luotetaan enemmän kuin satunnaisiin kadun tallaajiin.

> Sen jälkeen ollaan ryhdytty sulkemaan rajoja monillakin tavoin ja meno näyttää jatkuvan.

Kyse taisi olla lähinnä reakiosta yllättäen paisuneeseen siirtolaisvirtaan. On siis rajoitettu hetkellistä siirtolaistulvaa. Jos tuo tulva saadaan tukittua, meno ei välttämättä jatku eteenpäin. Muuta rajojen sulkemista on ollut ehkä vain brittien brexit, jossa yksi motiivi oli kai ulkomaisen halpatyövoiman käytön vähentäminen.

> Puhuin natsismista, koska ihmisille se yleensä on yhtä kuin maallinen pahuus. Ihmiset vain eivät halua nähdä itsessään mitään viitteitä tuohon pahuuteen ...

Pitäisi vielä keksiä joku muu nimike kuin natsi tai "maallinen pahuus", jotta ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse. Natsi viittaa liikaa keskitysleireihin, ja maallinen pahuus on kovin yleinen. Pitäisi puhua erikseen vaikkapa pakolaisten hengen pelastamisesta tai solidaarisuudesta köyhiä ja kärsiviä kohtaan. Nykyisin keskustelu on turhan kärjistynyttä haukkumasanoineen ja toisten arvojen nollaamisineen, mikä ei johda järkevään keskusteluun, vaan vain lisäpolarisoitumiseen.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #14

Pääsääntöisesti Suomen lait ja käytännöt ovatkin kunnossa (kunnossa olemisella tarkoitan eettisiä perusteita), mutta ei välttämättä turvapaikkapolitiikan osalta. Turvapaikkapolitiikan kiristyksiä on monella taholla kritisoitu, siis juuri lakeja ja lakien tulkintaa. Aino Pennanen ei niitä protestissaan tuonut esiin, eikä sikäli protesti ollut varsinaista keskustelua, mutta mikään kansalaistottelemattomuus ei ole varsinaista keskustelua vaan vain mielipiteen ilmaisu. Ihan vain keskustelemalla olisi vaikea olla kansalaistottelematon, ellei sitten kiihota kansanryhmää vastaan, tai puhu jotain muuta kiellettyä.

Jos Pennanen olisi heinäkuun lopulla suunnitellut protestinsa ja vastustanut pakkopalautusta Afganistaniin, jonne syyskuussa maahanmuuttovirasto lopetti käännytykset, kun huomattiin Afganistanin (yllätys yllätys) olevankin liian turvaton paikka, niin olisiko silloinkin pitänyt luottaa viranomaisiin ja heidän asiallisiin perusteihinsa?

Mitä tarkoitat palautusten yleispaheksujilla? Miksi pakkopalautuksia ja kiristettyä turvapaikkapolitiikkaa ei sopisi kritisoida yleisellä tasolla? Miksi protestointi jonkun tietyn henkilön palauttamista vastaan olisi jotenkin parempaa? Isoista linjoistahan tässä on kyse, ei yksittäistapauksesta. Maahanmuuton vastustajat pyrkivät aina aivan koomisuuteen asti nostamaan kritiikkinsä kärjen jonnekin yleiselle ja abstraktille tasolle. He kritisoivat maahanmuuttopolitiikkaa yleisesti tai monikultturismia tai kulttuurimarxilaisuutta tai suvakkien toimesta aloitettua ihmiskoetta. Koskaan he eivät yksilöi, missä ollaan hyysätty maahanmuuttajia, missä on annettu sosiaalitukia maahanmuuttajille enemmän kuin vastaavassa tilanteessa suomalaisille, ketkä suvakit kannattavat sharia-lakia tai naisten ympärileikkausta. Aina he muistavat korostaa, että heillä ei ole mitään ketään yksittäistä maahanmuuttajaa vastaan, he vain vastustavat ”haittamaahanmuutoa”.

"Me olemme oikeassa ja arvomme hyviä, muut väärässä ja arvot huonoja" -asenne ei tosiaankaan riitä arvokeskusteluksi, mutta itse en ole havainnut tässä Pennasen tapauksessa sellaista. Jos sinä olet sellaista asennetta havainnut, niin väitätkö, että sitä on ollut vain sillä puolella, joka vastustaa pakkopalautuksia?

En usko, että ihminen on läheskään niin itsekäs olento kuin oikeisto aina väitää. Miten yhteinen jääkaappi, samanhenkiset ryhmät ja perheenjäseniin luottaminen oikeastaan liittyy vapaaseen liikkumiseen? Ilmeisesti yrität sanoa, että ihmiset luonnollisesti muodostavat omat kulttuuriryhmänsä, jotka ovat luonnollisesti yhteensovittamattomia keskenään, ja että geneettinen läheisyys on avain samaan ryhmään kuulumiseksi? Jos näin yrität väittää, niin olen eri mieltä. Ja vaikka erilaisten kulttuuriryhmien yhteensovittamisessa toinen puoli totta olisikin, niin mielestäni meillä ei ole hyvä vaihtoehtoja, on pyrittävä voittamaan mahdolliset yhteensovittamisen haasteet.

Se että siirtolaistulva on Eurooppaan on huomattavasti vähentynyt johtuu siitä, että on eri tavoin rajoja suljettu. Siirtolaistulva ei siis ole mikään tulva, luonnonoikku joka kestää hetken ja menee itsestään ohi, ja jonka jälkeen voidaan tulvavallit purkaa. Pakolaistulvalla on oma historiansa, se ei ole sattuman oikku. Meillä kaikilla on oma osuutemme siinä, että maailma on juuri tällainen paikka kuin se nyt on, paikka joka on monella tapaa epätasapainossa, ja jonka luonnollisena seurauksena kansainvaelluksia syntyy. Voisi sanoa, että maailma yrittää päästä tasapainoon näillä kansainvaelluksilla, ja vaikka niistä varmasti syntyy hankauksia monella eri taholla, niin silti tämän muutosvoiman patoaminen rajoja sulkemalla on mielestäni lyhytnäköistä politiikkaa.

Jos jossain yhteydessä puhuisin epäsolidaarisuudesta, niin ymmärtäisitkö sinä minun tarkoittavan sillä sitä asiaa, jota hyvällä syyllä myös maalliseksi pahuudeksi voisi kutsua, siis sitä asiaa, joka äärimmilleen vietynä johtaa kansanmurhiin ja kidutukseen ja silmien sulkemiseen niiltä? Olenko ymmärtänyt oikein, että olet sitä mieltä, että rinnastuksia historiaan tulisi välttää, koska historia ei sellaisenaan enää toistu, ja että erityisesti tulee välttää kaikkia sellaisia vertailuja tai rinnastuksia, joista monet provosoituvat, sillä ihmisten provosoituminen itsessään on merkki vertailun huonoudesta?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #15

> kun huomattiin Afganistanin (yllätys yllätys) olevankin liian turvaton paikka, niin olisiko silloinkin pitänyt luottaa viranomaisiin ja heidän asiallisiin perusteihinsa?

Jos valtio säätää palautuspolitiikkaansa aktiivisesti kohdemaiden turvallisuustilanteen mukaan, pitänee olettaa, että pääsääntöisesti arvioivat tilanteen oikein, ja palautukset tapahtuvat perustellusti. En ainakaan itse katso olevani parempi tilanteen arvioija kuin valtio. Siitä voi tietenkin keskustella, minkä tasoiset turvallisuusuhat ovat hyväksyttäviä.

> Mitä tarkoitat palautusten yleispaheksujilla?

Henkilöitä jotka paheksuvat valtion palautuspolitiikkaa aina kun voivat. Esimerkiksi henkilöitä, jotka Pennasen teosta kuultuaan välittömästi asettuvat palautusta paheksuvalle kannalle, miettämättä sitä, oliko palautettava mahdollisesti ammattirikollinen matkalla johonkin turvalliseen maahan.

> Miksi pakkopalautuksia ja kiristettyä turvapaikkapolitiikkaa ei sopisi kritisoida yleisellä tasolla?

Saa kritisoida jos kritisoitavaa on.

> Miksi protestointi jonkun tietyn henkilön palauttamista vastaan olisi jotenkin parempaa?

En täysin ymmärtänyt. Saa toki keskustella joka näkökulmasta.

> Koskaan he eivät yksilöi, missä ollaan hyysätty maahanmuuttajia ...

Oletan että kritiikki lähtee paljolti jo maahanmuuttalien lukumäärästä, siitä että suurin osa heistä ei ole aitoja pakolaisia, siitä että EU:n järjestelmä ei toimi sovitusti (turvapaikkaa ei haeta ensimmäisestä turvallisesta maasta), siitäkin että kaikki kulttuurivaikutteet eivät miellytä (ehkä ensimmäisenä islam), ja tietenkin mainitsemistasi taloudellisista rasitteista.

> ketkä suvakit kannattavat sharia-lakia tai naisten ympärileikkausta

Tässä asiassa ongelma ovat kai maahanmuuttajat, eivät "suvakit". Ympärileikkaus ei ehkä ole maahantulon este siinä mielessä, että tyttöjen asemahan kuitenkin paranee Suomessa. Mutta islamilaisen lain osalta kyse on kai halusta rajoittaa sen tuloa Suomeen.

> ... itse en ole havainnut tässä Pennasen tapauksessa sellaista. Jos sinä olet sellaista asennetta havainnut, niin väitätkö, että sitä on ollut vain sillä puolella, joka vastustaa pakkopalautuksia?

Loan heittelyä juoksuhaudasta toiseen on aivan liikaa. Pitäisi keskittyä itse asiaan. Kumpikin puoli esittäköön omat argumenttinsa, vastatkoon toisen puolen kysymyksiin avoimesti, ja olkoon keksimättä vastapuolelle kuviteltuja arvoja ja mielipiteitä.

> En usko, että ihminen on läheskään niin itsekäs olento kuin oikeisto aina väitää.

Olen nähnyt mielenkintoisia tutkimuksia (esim. Jonathan Haidt) konservatiivien ja muiden eroista. Voisi sanoa (oma tulkintani), että konservatiiveilla on muita enemmän uskoa yhteiskunnan rakenteiden merkitykseen yhteiskunnan toimivuutta takaavana järjestelmänä, kun taas toinen laita ei näiden rakenteiden arvoa näe. Tästä tavallaan seuraa myös tuo "rajaton maailmanvaltio" vs. "hierarkkinen ryhmistä koostuva yhteiskuntarakenne" -ero.

> Miten yhteinen jääkaappi, samanhenkiset ryhmät ja perheenjäseniin luottaminen oikeastaan liittyy vapaaseen liikkumiseen?

Kai ensimmäisenä niin, että jääkaappisi on varmaankin kotonasi ja ovi lukossa, estäen "maailmankansalaisten" sisäänpääsyn jääkaapin sisältöä verottamaan. Vähän siis tuollaista "rajat kiinni" -meininkiä :-).

> Ilmeisesti yrität sanoa, että ihmiset luonnollisesti muodostavat omat kulttuuriryhmänsä, jotka ovat luonnollisesti yhteensovittamattomia keskenään, ja että geneettinen läheisyys on avain samaan ryhmään kuulumiseksi?

Ihmiset muodostavat omat kulttuuriryhmänsä, mutta ne ovat yhteensovitettavissa kulttuurisen ja muun yhteistyön merkeissä. Geneettisellä lähesiyydellä ei ole mitään tekemistä kulttuurisen läheisyyden tai ryhmään kuulumisen kanssa, vaikka tietenkin genetiikan erot käytännössä heijastelevat usein myös maantieteellisiä kulttuurirajoja, ja väärä ihonväri tai muu näkyvä ulkoinen piirre voi olla tekijä, joka aiheuttaa ennakkoluuloja. Yhteiskuntien toimivuuden ja hyvien arvojen ja kulttuurin vaalimisen kannalta ihmisten pään sisältö on tärkeä asia. Ihonväri ei ole.

> Voisi sanoa, että maailma yrittää päästä tasapainoon näillä kansainvaelluksilla, ja vaikka niistä varmasti syntyy hankauksia monella eri taholla, niin silti tämän muutosvoiman patoaminen rajoja sulkemalla on mielestäni lyhytnäköistä politiikkaa.

Tuossa ollaan kahden pahan välissä. Minulle luonteva lähestymistapa on nähdä tilanne sellaisena, että eri ryhmien välillä on hyvä olla jokin määrä vuorovaikutusta ja toisiinsa vaikuttamista. Liika on liikaa (epästabiloituminen) ja liian vähän on liian vähän (eristäytyminen). Mnusta on selvä, että rajojakin tarvitaan, monesta syystä.

Puhut tasapainoon pääsemisestä. Mikä kansainvaellusten vaikutus on mielestäsi tasapainoa tuova?

> Jos jossain yhteydessä puhuisin epäsolidaarisuudesta, niin ymmärtäisitkö sinä minun tarkoittavan sillä sitä asiaa, jota hyvällä syyllä myös maalliseksi pahuudeksi voisi kutsua, siis sitä asiaa, joka äärimmilleen vietynä johtaa kansanmurhiin ja kidutukseen ja silmien sulkemiseen niiltä?

Tuo menee vakeaksi. En osaa linkata epäsolidaarisuutta ja maallista pahuutta ja kansanmurhia yhteen, ja vielä pakkopalutuksiin ja siirtolaispolitiikkaan.

> Olenko ymmärtänyt oikein, että olet sitä mieltä, että rinnastuksia historiaan tulisi välttää, koska historia ei sellaisenaan enää toistu, ja että erityisesti tulee välttää kaikkia sellaisia vertailuja tai rinnastuksia, joista monet provosoituvat, sillä ihmisten provosoituminen itsessään on merkki vertailun huonoudesta?

Tuokin on vaikea. En näe historian oppien välttelyssä mitään järkeä. En myöskään halua välttää muita, mahdollisesti provosoiviakin rinnastuksia. Olen avoimen keskustelun kannattaja (valistusajan hengessä).

P.S. Tuosta valistusajan hengestä tulee mieleen se, että "suvakkikulttuuri" liitetään usein postmodernismiin ja vastaaviin (myös mainitsemaasi kulttuurimarxismiin), jotka voi nähdä valistusajan hengen vastaisina. Tunnetuimpana vertauksena tässä Voltairen ajatusmalli, jonka mukaan pitää puolustaa toista mieltä olevien oikeutta esittää asiansa siinä missä omankin leirin. Tässä asiassa "postmodernistit" usein lipsuvat, ja aiheuttavat hämmennystä konservatiivileirissä, joka pyrkii mielestään perinteiseen valistuneeseen ja avoimeen keskusteluun.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #16

Ymmärsin, että hyväksyt kansalaistottelemattomuuden ainakin poikkeustilanteissa. Minkähänlainen tila kansalaistottelemattomuudelle käytännössä jää, kun näytät luottavan kaikkiin viranomaisten toimiin kuin vuoreen. Vai luotatko kaikkiin viranomasten toimiin yhtä vakaasti, vai vain niihin toimiin, jotka istuvat omaan maailmankuvaasi?

Siitä juuri tuleekin keskustella, minkälaiset turvallisuusuhat ovat hyväksyttäviä, ja eikö Pennanen omalla protestillaan juuri siitä asiasta halunnut mielipiteensä ilmaista ja siten keskustelua virittää.

Oletin yleispaheksujilla tarkoittavasi niitä, jotka paheksuvat pakkopalautuksia yleensä, eivätkä vain juuri tiettyjen henkilöiden palautusta. Enkä ole vieläkään varma tätäkö tarkoitit vai jotain muuta. Jos vähän yleisemmälle tasolle mennään, niin varmasti on niitä ihmisiä, jotka puolustavat aina joka ainutta etniseltä taustaltaan erilaista ihmistä, ja näkevät joka asian heidän kannaltaan mahdollisimman edullisesti, vaikka eivät itse tapahtumista tietäisi mitään. Mutta väitän, että aivan vastaavalla tavalla on niitä, jotka tuomitsevat joka ainoan pakolaiseksi olettamansa, vaikka eivät osaisi varsinaista syytä määritelläkään. Tässä Pennasen tapauksessakin uskon, että aika paljon oli niitä, jotka tuomitsivat protestin siksi, että haluavat eroon maahanmuuttajista olivatpa he rikollisia tai eivät, joutuivatpa he kotimaassaan ihan minkälaiseen tilanteeseen tahansa.

> Loan heittelyä juoksuhaudasta toiseen on aivan liikaa. Pitäisi keskittyä itse asiaan. Kumpikin puoli esittäköön omat argumenttinsa, vastatkoon toisen puolen kysymyksiin avoimesti, ja olkoon keksimättä vastapuolelle kuviteltuja arvoja ja mielipiteitä.
Kuka ja millä tavalla on tässä Pennasen tapauksessa rikkonut tuota periaatetta?

Itse en ole kovin innostunut konservatiivit – liberaalit jaosta, koska ne ovat niin epämääräisiä käsitteitä, ja vielä vähemmän olen innostunut konservatiivit – muut jaosta. Eikös yleensä ajatella, että vasemmistolla on oikeistoa enemmän uskoa yhteiskunnan rakenteiden merkitykseen yhteiskunnan toimivuutta takaavana järjestelmänä, ja vasemmisto ei konservatiiveihin ilmeisesti kuulu.

Olen aivan samaa mieltä siitä, että ”ihmiset muodostavat omat kulttuuriryhmänsä, mutta ne ovat yhteensovitettavissa kulttuurisen ja muun yhteistyön merkeissä”, ja että ”yhteiskuntien toimivuuden ja hyvien arvojen ja kulttuurin vaalimisen kannalta ihmisten pään sisältö on tärkeä asia”. Sen vielä lisäisin, että kulttuuriryhmien yhteistyö ei vaadi kullekin ryhmälle omaa muista ryhmistä erillistä elintilaa. Jääkaapin jakaminen vieraiden kanssa ei ole se, mihin tulisi pyrkiä. Kun otamme vieraita vastaan omaan yhteiskuntaamme, on kyse yhteisen tilan jakamisesta, ei yksityisen tilan jakamisesta.

Mitä kansainvaellusten tasapainottavuuteen tulee, niin se menee jo sen verran kauas aiheesta kansalaistottelemattomuus ja on sen verran laaja asia, että siitä pitäisi kirjoittaa ihan oma blogitekstinsä, mutta tiivistän tässä keskeisiä ajatuksiani siihen liittyen: Maailma on monella tapaa epätasapainossa. Varallisuus maailmassa jakautuu äärimmäisen epätasaisesti. Onko se oikea luku, että 1 prosentti omistaa enemmän kuin muut, vai mikä se nyt onkaan, mutta sen suuntaista kuitenkin. Turvapaikanhakijatulva ei aiheuta poikkeusaikaa, vaan olemme länsimaissa eläneet poikkeusaikaa ainakin toisen maailmansodan jälkeen, osassa länsimaita koko 1900-luvun. Huikea talouskasvu, teknologinen kehitys ja kulutushekuma, jotka jo nykyään oletetaan uudeksi normaaliksi, ovat halvan öljyn ansiota. Halpa öljy on vaatinut käymään öljysotia ja tekemään vallankaappauksia jo 50-luvulta lähtien. Ongelmat kasaantuvat samoille alueille. Sota, köyhyys, vaino, työttömyys, väkivalta, korruptio, näköalattomuus, globaali epäoikeudenmukaisuuden kokemus, tulevaisuudessa myös luonnon tuhoutuminen pistävät kansat liikkeelle. Meidän länsimainen elintapamme on ajautumassa kriisiin monella tapaa: hyvinvointivaltion kriisi, ekologinen kriisi, talouskasvu hidastuu, automaatio haastaa työn. Pakolaistulvat ovat vain yksi oire tästä elämäntapamme kriisiytymisestä. Vaurastuaksemme myymme ympäri maailmaa uutta tiedonsiirtoteknologiaamme, joka taas mahdollistaa ja edesauttaa kansainvaellusten syntymistä.Ympäristöongelmien keskeinen syy on kulutustottumuksemme. Sitä ylläpitää tuotannon ja kulutuksen erkaantuminen toisistaan. Me kulutamme, koska tavarat vain ilmestyvät kuin näkymättömän verhon takaa kauppoihin. Sen verhon taakse emme juuri näe. Tuotanto, halpa työvoima, halvat raaka-aineet ja ympäristöongelmat ovat sen verhon takana, kaukana meidän todellisuudesta. Kaikki teot joilla ylläpidetään tuotannon ja kulutuksen erottelua ylläpitävät luonnon kannalta tuhoavaa elämäntapaamme. Länsimaiden linnoittautuminen periferiaa vastaan rajoja sulkemalla on juuri tätä kulutusjuhlan ylläpitoa. Muureja rakennetaan meidän rahojamme ja kulutustottumuksiamme turvaamaan. Joka päivä äänestämme jaloillamme öljysotien ja ilmastomuutoksen puolesta. Niin kauan kun emme ole poistaneet niitä syitä, jotka saavat kansat liikkeelle, on lyhytnäköistä vain sulkea raja ja asettaa mellakkapoliisit rajalle vastaan meitä paremman tulevaisuuden toivossa lähestyviä ihmisjoukkoja. Sellaisesta politiikasta saamme vielä tulevaisuudessa maksaa kalliin hinnan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #18

> Ymmärsin, että hyväksyt kansalaistottelemattomuuden ainakin poikkeustilanteissa.

Kyllä, joissain poikkeustilanteissa joskus jopa suositeltavaa.

> Minkähänlainen tila kansalaistottelemattomuudelle käytännössä jää, kun näytät luottavan kaikkiin viranomaisten toimiin kuin vuoreen.

Silloin kun ei ole mitään perusteita epäillä, voi lähteä siitä oletuksesta, että toimivat järkevästi. Esimerkiksi Pennasen tapauksessa pitää kai olettaa, että oli todennäköisempää, että palautettava ei ollut menossa kuolemaan, kuin että olisi ollut menossa kuolemaan.

> Vai luotatko kaikkiin viranomasten toimiin ...

En. Vain silloin kun tuo oletus on järkevä oletus. Terve epäilys on aina paikallaan. Silloin kun en tiedä asiasta mitään, oletan että viranomaiset tietävät hieman enemmän.

> eikö Pennanen omalla protestillaan juuri siitä asiasta halunnut mielipiteensä ilmaista ja siten keskustelua virittää

En tiedä, oliko hän huolissaa kyseisen palautettavan tilanteesta, vai käyttikö hän vain tuota satunnaista palautusta hyväkseen provosoidakseen keskustelua näistä asioista esiin.

> Oletin yleispaheksujilla tarkoittavasi niitä, jotka paheksuvat pakkopalautuksia yleensä, eivätkä vain juuri tiettyjen henkilöiden palautusta.

Kyllä, taipumusta paheksua palautuksia oletusarvoisesti.

> jotka tuomitsevat joka ainoan pakolaiseksi olettamansa

Taitaa olla yleisempää paheksua niitä maahantulijoita, joiden paheksuja ei katso olevan aitoja pakolaisia.

> Tässä Pennasen tapauksessakin uskon, että aika paljon oli niitä, jotka tuomitsivat protestin siksi, että haluavat eroon maahanmuuttajista olivatpa he rikollisia tai eivät, joutuivatpa he kotimaassaan ihan minkälaiseen tilanteeseen tahansa.

Vaikea mitata montako tuollaisia on (oletan että varsin pieni prosentti). Aika moni arvostelijoista varmaankin ajatteli niin, että satunnaisen palautuksen tuomitseminen ilman mitään tietos siitä, että viranomaiset olisivat tehneet tuossa tapauksessa jonkin virheen, ja lennon lähdön sabotoiminen tällä perusteella, ei ole kovin fiksua kansalaistottelemattomuutta.

> Kuka ja millä tavalla on tässä Pennasen tapauksessa rikkonut tuota periaatetta?

En ole seurannut Pennasen tapausta niin tarkasti, että olisin tehnyt tuollaisia huomioita. Kommenttini oli yleinen suositus kaikille keskustelijoille. Jos pitää sanoa ilmansuunta, niin oletan, että vastustajien mielipiteiden ja arvojen maalailu, ja ehkä suoriin kysymyksiin vastaamatta jättäminenkin on yleisempää "suvakkien" puolella kuin maahanmuuttokriittisten puolella.

> konservatiivit – liberaalit

Liberaaliuden käsite on nykyään aika sekaisin. Ei tiedä viitataanko vasemmalle vai oikealle, talouteen vai arvoihin. Konservatiivisuus on ainakin minulle pykälää helpompi termi. Se viittaa arvoja ja rakenteita säilyttävään asenteeseen. Tosin nykyään ei tälläkään puolella voi aina tietää, puhutaanko arvokonservativismista ja vaikkapa perinteisten seksuaaliroolien puolustamisesta, vai vain yleisestä yhteiskunnallisesta konservatiivisesta asenteesta.

> Eikös yleensä ajatella, että vasemmistolla on oikeistoa enemmän uskoa yhteiskunnan rakenteiden merkitykseen yhteiskunnan toimivuutta takaavana järjestelmänä, ja vasemmisto ei konservatiiveihin ilmeisesti kuulu.

Hyvä huomio. Vasemmisto korostaa usein yhteiskunnan suurta roolia ihmisten elämässä. Oikeistolainen konservatiivi korostaa enemmän perinteisten arvojen, hyvien käytöstapojen, yksilöiden vastuuntuntoisuuden, ja usein myös kansalaisten "isänmaallisuuden" merkitystä yhteiskunnan koossa ja toimivana pitämisessä. Molemmat vaativat yhteiskunnan jäseniltä vallitsevan järjestelmän kunnioitusta (mutta eivät välttämättä toistensa ehdottamien järjestelmien). Vasemmisto ei useinkaan vaali arvojen ja kulttuurin pysyvyyttä ja niiden kehittymistä menneinä vuosisatoina, vaan on valmiimpi yrittämään jotain juuri keksittyä kokeellista järjestelmää. Oikeistolainen konservatiivi ei luota vasta keksittyihin aatteisiin, vaan pitää niitä potentiaalisesti epästabiileina. Oikeistolainen konservatiivi arvostaa perinteitä, vasemmistolainen on useammin valmis unohtamaan perinteiset tavat. (Tähän liittyy paljon muutakin, mutta tämä tällä kertaa.)

> kulttuuriryhmien yhteistyö ei vaadi kullekin ryhmälle omaa muista ryhmistä erillistä elintilaa

Konservatiivi ajattelee kai asiaa usein tasapainotilana. Ollaan omanlaisia, mutta myös vuorovaikutuksessa. Vieraita vaikutteita siis säädetään sopivalle tasolle, ottaen hyödyllisiä vaikutteita, mutta vain sen verran, ettei rikota sitä, mikä omassa kulttuurissa on rakasta tai toimivaa. Kyse on tavallaan asetelmasta "(erilaisten) kulttuurien vuorovaikutus" vs. "yksi maailmakulttuuri"

> Kun otamme vieraita vastaan omaan yhteiskuntaamme, on kyse yhteisen tilan jakamisesta, ei yksityisen tilan jakamisesta.

Konservatiivi ajattele ehkä vähän hierarkkisemmin. Oma huone on oma, perheellä oma talo, sitten suku, kyläyhteisö, paikkakunta, maakunta, valtio, maanosa, maapallo. Nuo kaikki ovat omia, eivät muiden kanssa yhteisiä. Ja tietenkin oman joukon yhteisiä. Vasemmistossa (= ei-konservatiivien joukossa) rakenne hahmotetaan usein latteammaksi, esimerkiksi siihen suuntaan, että perheen jälkeen tuleekin jo kohta tasa-arvoisten maailmankansalaisten (melko homogeeninen) joukko.

> Onko se oikea luku, että 1 prosentti omistaa enemmän kuin muut

Ei, mutta tässä kohdassa pitää kai jakaa rahaa tai kouluttaa toisia ansaitsemaan rahaa (ei ehdottaa kansainvaelluksia).

> Sota, köyhyys, vaino, työttömyys, väkivalta, korruptio, näköalattomuus, globaali epäoikeudenmukaisuuden kokemus, tulevaisuudessa myös luonnon tuhoutuminen pistävät kansat liikkeelle.

Oikea ratkaisu on kai korjata ongelmat (ei ehdottaa kansainvaelluksia).

> Pakolaistulvat ovat vain yksi oire tästä elämäntapamme kriisiytymisestä.

Pakolaiset pakenevat kai oman maansa pahaa tilannetta. Eurooppa taas ohjailee pakolais- ja maahanmuuttovirtaansa itse omalla politiikallaan. Maahantulomyönteinen politiikka näyttää olevan muodissa.

> ympäristöongelmat

Samaa mieltä siitä, että taloutemme uhkaa jo pahasti ympäritöä (kansainvaelluksista riippumatta).

> Länsimaiden linnoittautuminen periferiaa vastaan rajoja sulkemalla on juuri tätä kulutusjuhlan ylläpitoa.

Toisaalta, ehkä voisi paremminkin sanoa, että kehitysmaiden kasvavan asukasmäärän siirtäminen suuren kulutuksen Eurooppaan on pahinta mahdollista kulutusjuhlan lisäämistä maapallon ja luonnon kustannuksella.

> Länsimaiden linnoittautuminen periferiaa vastaan rajoja sulkemalla on juuri tätä kulutusjuhlan ylläpitoa.

Tuossa kohdassa ajatustapamme taitavat erkaantua. En näe tuollaista yhteyttä kulutusjuhlan ja kansainvaellusten välillä. Kansainvaellus köyhistä maista Eurooppaan taitaa ennemminkin kasvattaa kulutusjuhlia.

Luontoa ja ilmastoa tuhoava kulutusjuhla loppuu vain niin, että kuluttajat itse (ehkä valtiona) päättävät asettaa itselleen rajoitteita. Kansainvaellukset ovat isolta osalta muuttamista parempiin kulutusjuhliin. Vaikea nähdä niitä minkäänlaisena ratkaisuna länsimaiden jo ennestään suureen kulutukseen.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #19

Myönnät itsekin, että Pennasen protestissa kyse oli ”enemmän yleisestä mielenilmauksesta pakkopalautuksia vastaan, kuin tietyn yksittäisen vääräksi katsotun teon estämisestä”. Kuitenkin koko ajan vetoat siihen, että Pennanen ei juuri tämän tilanteen yksityiskohdista tai eettisyydestä tiennyt mitään, palautettava ei luultavasti ollut menossa kuolemaan, hän saattoi olla rikollinen tai matkalla turvalliseen maahan, ja siksipä kansalaistottelemattomuudelle ei olisi pitänyt olla tässä mitään tilaa.

Luotat viranomasten toimiin jopa silloin, kun ollaan palauttamassa ihmisiä Afganistaniin, mutta kuitenkin sanot luottavasi viranomasten toimiin vain silloin kun niin on järkevää olettaa, ja terve epäilys on sinun mukaasi aina paikallaan. Eli olet sanomassa, että Pennasella ja hänen tukijoillaan, toisin sanoen niillä, jotka paheksuvat nykyistä kiristettyä maahanmuuttopolitiikkaa pakkopalautuksineen, ei ole mitään perusteita tälle paheksunnalle, ja että heidän oletuksensa ihmisoikeuksien loukkauksista tämän kiristetyn maahanmuuttopolitiikan seurauksena on järjetön ja sairas. Tämä väitekö ei ole loan heittelyä juoksuhaudasta toiseen?

Pennanen luultavasti oli sekä huolissaan kyseisen palautettavan tilanteesta, että käytti satunnaista palautusta hyväkseen ”provosoidakseen” keskustelua näistä asioista esiin. Onko sillä merkitystä kummasta oli kyse? Jakautuipa Pennasen protestin syyt näiden seikkojen suhteen miten tahansa, niin keskustelua siitä, minkälaiset turvallisuusuhat ovat hyväksyttäviä, voidaan käydä sekä yksittäistapauksen kohdalla, että yleisellä tasolla.

Kun sanoit kommentissa 16, ettet täysin ymmärtänyt vastaustani ja siihen sisältynyttä kysymystä, luulin ymmärtäneeni yleispaheksunnan väärin. Mutta ilmeisesti ymmärsin siis oikein sen, mitä tarkoitat yleispaheksujilla, ja juuri tästä näkökulmasta vastasin kommentissa 15. Sanoit, että Pennasen protestissa kyse oli enemmän yleisestä mielenilmauksesta kuin tietyn akuutin vaaran estämisestä, jos tämä on tarkoittamaasi yleispaheksuntaa, niin en ymmärrä mitä paheksuttavaa siinä on. Sanoit itsekin, että pakkopalautusia saa kritisoida yleisellä tasolla. Huomasin kyllä, että olit lisännyt siihen edellä sanotun mahdollisesti kumoavan lauseen: ”jos kritisoitavaa on”. Siihenkö tässä vetoat, että pakkopalautuksissa ei ole kritisoitavaa yleisellä tasolla, eikä juuri yksittäistapauksissakaan?

Oletat siis, että varsin pieni prosentti on niitä, jotka tuomitsevat Pennasen protestin siksi, että haluavat mahdollisimman monista maahanmuuttajista eroon. Minä taas oletan sen olevan melko suuri prosentti. Jos on niin kuin väität, että suurin osa Pennasen arvostelijoista paheksui vain lennon sabotointia (siis myöhästyttämistä 10 minuutilla), eikä siinä kyse ole ollut maahanmuuttovastaisuudesta, niin miksi ihmeessä siitä ei noussut suurempaa kohua, että pari viikkoa Pennasen jälkeen Finnairin lentoa ”sabotoi” päihtynyt lentokapteeni, ja elokuun lopulla uutisoitiin Finnairilla olevan henkilöstönsä keskuudessa paheneva alkoholiongelma?

Maahanmuuttovastaisia kutsutaan joskus ”impivaaralaisiksi”. Eivät he ole impivaaralaisia. Jos olisivat, niin minä jopa jossain määrin arvostaisin heidän maailmankatsomustaan. Impivaaralaisuudella tarkoitan sitä, että oikeasti pyritään arvostamaan ja säilyttämään vanhaa kulttuuria, vanhaa elämäntapaa vaikkapa jostain 50-luvulta. Tarkoitan työtapoja, kulutustapoja, pienviljelyä, elävää maaseutua, pikkuputiikkeja, jne. Pentti Linkola on varmaan selvin tapaus impivaaralaisuudesta, hän elää kuten saarnaa.

Minusta olisi erittäin kiehtova ajatus, jos maailma olisi täynnä erilaisia toisistaan erillään kasvaneita kulttuureja. Ei tarvitsisi mennä kuin Ruotsiin ja jo olisi aivan toisenlaisessa kulttuurissa. Tanskassa taas olisi aivan toinen kulttuuri, ja niin myös Saksassa. Tosin tässä maailmassa ei kovin paljon matkailua voisi olla joten se vähän häiritsee tätä ajatusleikkiä. Yksi maailman laajuinen kulttuuri ei millään tavalla ole minun ihanteenani. Minulle tämä kysymys ei näyttäydy valintana sen välillä tavoittelemmeko maailmaa, jossa on paljon erilaisia pieniä kulttuureja ( hienoisessa vuorovaikutuksessa toki), vai yksi suuri maailmankulttuuri. Olemme kuitenkin valinneet tämän globalisaation tien jo aikaa sitten kaikessa hyvässä ja pahassa, ja minusta ihmisoikeudet menee kulttuurien säilömistä tavoittelevan ihannemaailman edelle. Kaikki suuret ongelmat ovat globaaleja ongelmia (myös pakolaisuus), ja niiden ratkaisemiseen tarvitsemme kansainvälistä solidaarisuutta.

Maahanmuuttovastaistaisille kulttuurien vuorovaikutus (jonka esille nostamisella he pyrkivät torjumaan impivaaralaissyytöksiä) on sitä, että otetaan niiltä toisilta halpa öljy, halvat raaka-aineet, halpa työvoima (joka pysyy omassa maassaan ompelemassa meille vaatteita tai purkamassa meidän elektroniikkaromuja), otetaan ehkä musiikki, ehkä jonkinlainen viihde, otetaan kebabit ja lähdetään turistina nautiskelemaan niiden vieraanvaraisuudesta, mutta ei koskaan oteta heitä ihmisenä meidän itsemme tasolle, koska täytyyhän sitä omaa kulttuuriaan arvostaa.

Olen muuten joskus puoliksi tosissani miettinyt, että voisimme perustaa jonnekinpäin maaseutua elävän 50-luvun museokylän. Siellä omaa kulttuuriaan arvostavat konservatiivit voisivat elää haluamallaan tavalla, kuten edellä kuvailin lähes omavaraisena. Sinne ei päästettäisi maahanmuuttajia asumaan. Siitä tykkäisivät kaikki. Konservatiivien lisäksi siitä tykkäisivät vihreät, koska siellä ei olisi tehomaataloutta, vaan monimuotoista luomupienviljelyä ja karjanhoitoa. Sieltä ei lähdettäisi lomalennoille muualle maailmaan. Siitä tykkäisivät vasemmistolaiset, koska siellä ei olisi palkkaorjia, vaan itsenäisiä talonpoikia. Siitä tykkäisi keskusta, koska maaseutua saataisiin elävöitettyä. Siitä tykkäisi myös liberaali oikeito, koska siellä tehtäisiin paljon työtä ja verotus voitaisiin omavaraisuuden takia laskea minimiin. Lisäksi sinne voitaisiin ohjata (sopivia määriä) matkailijoita elävää museota katsomaan ja näin saada tuloja. Mutta suostuisivatko he, jotka eniten ääntä pitävät perinteisen suomalaisen kulttuurin arvostamisesta ja sen säilyttämisestä, muuttamaan sinne?

Oletko siis sitä mieltä, että varallisuuden epätasaiseen jakautumiseen maailmassa tulisi vastata rahaa jakamalla?

Kukaan ei ole ehdottanut kansainvaelluksia. Niitä syntyy jos on syntyäkseen, ja me voimme yrittää ymmärtää niiden synnyn syitä, ja voimme valita miten niihin haluamme reagoida. Kuten kirjoituksessani Kolme strategiaa maahanmuuttoon esitin, ongelmien ratkaisu lähtömaassa on tietenkin paras ratkaisu, ja sen tulisi olla tavoite siinäkin tapauksessa, vaikka suhtautuisimme suopeammin yhä useampiin turvapaikanhakijoihin. Se vain on helpommin sanottu kuin tehty.

Pakolaiset pakenevat oman maansa pahaa tilannetta, mutta nähdäkseni se tilanne on pitkälti linkittynyt meidän länsimaiseen elämäntapaamme. Maahantulomyönteinen politiikka ei muuten ole ollut muodissa ainakaan vuoden 2015 jälkeen, liekö ollut ennen sitäkään.

Kulutusjuhlien loppumiseen tarvitaan varmasti monenlaisia tekoja, kansainvellukset eivät sitä yksin lopeta, eikä kansainvaellusten vaikutus kulutusjuhliin muutenkaan ole suoraviivainen. Nykyinen talous ja kulutusjärjestelmämme vaatii riittävän paljon riittävän halpoja tuottajia ja raaka-aineita, ja toisaalta se vaatii riittävän paljon rikkaita kuluttajia eli ostovoimaa. Tämä toteutuu pitämällä rahat ja rahattomat erillään, eli pitämällä tuottajat ja kuluttajat erillään. Kuvitellaanpa, että maailma olisi sellainen paikka, jossa kuka tahansa olisi täysin vapaa muuttamaan milloin tahansa mihin tahansa. Tarkoitan ettei olisi myöskään mitään perhesiteitä tai vastaavia ihmisiä paikallaan pitäviä lukkoja, ja että kaikki tieto kulkisi vaivatta jokaiselle ihmiselle. Tällaisessa maailmassa kaikki köyhät ja pienipalkkaiset siirtyisivät välittömästi sinne, mistä saa parempaa palkkaa. Tämän seurauksena tulot tasaantuisivat kaikilla maailman ihmisillä, tuottajilla tulot nousisivat ja kuluttajilla ne hintojen nousun myötä laskisivat. Tämän seurauksena ei olisi enää sellaista ostovoimaa kuin nyt on, eikä näin ollen kulutettaisi yhtä paljon kuin nyt. Tämä on tietenkin äärimmilleen viety ajatusleikki, mutta kuvaa ehkä sitä mekanismia, jonka kautta mielestäni kulutus tulee pitkällä tähtäimellä pikemminkin vähenemään kuin nousemaan, jos avaamme rajojamme köyhille ihmisille. Mutta tämä ei siis ole ainut syy, miksi rajoja olisi hyvä avata.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #20

> kansalaistottelemattomuudelle ei olisi pitänyt olla tässä mitään tilaa

Kyllä tuossa jotain tilaa oli. Kyse oli ensimmäisestä tuollaisesta teosta, joten se herätti kuitenkin asiallista keskustelua aiheesta. Jos tällaisia tapauksia tulisi runsaasti lisää, tilanteissa, joissa palautettavan ei tiedetä olevan vaarassa, kansalaistottelemattomuus voisi vieläkin olla ok, jos protestoijat uskoisivat kovasti asiaansa (joko yleiseen palautuskieltoon tai siihen, että jotkut palautukset pitäisi kieltää). Tässä tilanteessa olettaisin valtion ja lentoyhtiöiden kuitenkin nostavan rangaistusten tasoa, jotta lentoliikenne voisi edelleen toimia jollain järkevällä tasolla. Edelleen muut kansalaiset voisivat olla sitä mieltä, että jos on kansalaistottelematon, pitäisi olla sitä mieluummin tilanteissa, joissa joku on oikeasti vaarassa, kuin tilanteissa, joissa vain protestoidaan politiikkaa yleisesti.

> Luotat viranomasten toimiin jopa silloin, kun ollaan palauttamassa ihmisiä Afganistaniin

En välttämättä. Mutta protestoin vasta, jos kuulen jotain uskottavaa siihen suuntaan, että palautettavat joutuvat oikeasti mahdottomaan tilanteeseen. Yleinen positiivinen suhtautumiseni viranomaistoimintaan tarkoittaa sitä, että pidän positiivista asennetta rakentavampana, jos perusteita negatiiviselle asenteellekaan ei ole (jos vaikka en tunne asiaa).

> Eli olet sanomassa, että Pennasella ja hänen tukijoillaan, toisin sanoen niillä, jotka paheksuvat nykyistä kiristettyä maahanmuuttopolitiikkaa pakkopalautuksineen, ei ole mitään perusteita tälle paheksunnalle

En sano, että heillä ei ole perusteita. Mutta jos on, voisivat tuoda perusteensa muiden kansalaisten tietoon, niin että hekin voisivat ehkä paheksua. Pelkkä huhumyllyn pyörittäminen ja kuvitellut vaaraan joutumisen mahdollisuudet eivät ole riittävä peruste.

> Tämä väitekö ei ole loan heittelyä juoksuhaudasta toiseen?

Heitit kuvitteellista lokaa. Jos Pennasella ja kumppaneilla olisi "järjetömiä ja sairaita" ajatuksia, niitä voisi tietenkin kritisoida. Mutta en ole sellaisia nähnyt. Kaipaan vain lisätodisteita pakkopalautusten kieltämistä vastaan, jos sellaisia on. Toistaiseksi olen havainnut Pennasessa (pahimpana) vain kritisointia, joka liitettiin henkilöön, jonka tilanteesta ei tiedetty mitään.

> Sanoit, että Pennasen protestissa kyse oli enemmän yleisestä mielenilmauksesta kuin tietyn akuutin vaaran estämisestä, jos tämä on tarkoittamaasi yleispaheksuntaa, niin en ymmärrä mitä paheksuttavaa siinä on.

Yleispahenksunta on loogisesti hieman kestämättömällä pohjalla siksi, että minäkin voisin valita minkä tahansa ihmisryhmän tai politiikan yleispaheksuntani kohteeksi, ja paheksua sitä aina tilaisuuden tullen, oli perusteita tai ei. Ongelma on siis liian suuri taipumus nähdä asiat negatiivisessa valossa ja pahuuden ilmentymänä silloinkin, kun muiden mielessä mietään paheksuttavaa ei ole. Kyse voisi olla vaikkapa halusta paheksua kyseisen aatteen kannattajia aina tilaisuuden tullen, varmana siitä, ovat kuitenkin tehneet jotain pahaa taustalla, vaikka en siitä mitään tiedäkään.

> ... ”jos kritisoitavaa on”. Siihenkö tässä vetoat, että pakkopalautuksissa ei ole kritisoitavaa yleisellä tasolla, eikä juuri yksittäistapauksissakaan?

En. Eikö tuon voi lukea ihan suoraan: ”jos kritisoitavaa on” (yleisesti tai yksittäistapauksissa).

> Oletat siis, että varsin pieni prosentti on niitä, jotka tuomitsevat Pennasen protestin siksi, että haluavat mahdollisimman monista maahanmuuttajista eroon.

En oleta. Pennanen saa varmasti suhteellisen paljon kritiikkiä niiltä, jotka haluavat eroon maahanmuuttajista (tai haluavat rajoittaa maahanmuuttajien vapaata virtausta maahan). Se mitä Pennasen teossa kritisoidaan on eri asia (vaikkapa teon osumista henkilöön, jonka ei tiedetä olevan vaarassa, tai vaikkapa lennon myöhästyttämistä tai kansalaistottelemattomuutta yleisesti).

> Tosin tässä maailmassa ei kovin paljon matkailua voisi olla joten se vähän häiritsee tätä ajatusleikkiä.

Pitää tieenkin tehdä ero perinteisen matkailun, siirtolaisuuden ja kansainvaellusten (ja etnisten puhdistustekin) välillä.

> Olemme kuitenkin valinneet tämän globalisaation tien jo aikaa sitten kaikessa hyvässä ja pahassa, ja minusta ihmisoikeudet menee kulttuurien säilömistä tavoittelevan ihannemaailman edelle.

Globalisaatio on nykyinen trendi, mutta en tiedä, miten joku olisi sen pysyväksi trendksi valinnut.

En ymmärrä myöskään, miten kulttuurien säilyttäminen ja ihmisoikeudet olisivat ristiriidassa keskenään. Pikemminkin päinvastoin, eli kulttuurin säilyttäminenkin on yksi ihmisoikeus.

> ratkaisemiseen tarvitsemme kansainvälistä solidaarisuutta

Onko "solidaarisuus" tässä sama kuin kansainvaellus tai massiivinen muuttoliike?

> Maahanmuuttovastaistaisille kulttuurien vuorovaikutus ...

Tuossa kappaleessa esitit lähinnä negatiivisia mielikuvia, joita en usko kovinkaan monen maahanmuuttovastaisen tunnistavan omisksi ajatuksikseen. Toisten ajatuksia ei yleensä kannata yrittää selittää oletetusta negatiivisuudesta lähtien.

> voisimme perustaa jonnekinpäin maaseutua elävän 50-luvun museokylän

Sallit varmaankin vastapuolelle vastaavat mielikuvat ja unelmat siitä, että kaikki "suvakit" lähetettäisiin johonkin maailmankylään, joka eristettäisiin ulkomaailmasta. :-)

> Oletko siis sitä mieltä, että varallisuuden epätasaiseen jakautumiseen maailmassa tulisi vastata rahaa jakamalla?

En, mutta rikkaiden velvollisuus on kantaa kortensa kekoon maailmassa huonommin pärjäävä auttaakseen.

> ongelmien ratkaisu lähtömaassa on tietenkin paras ratkaisu, ja sen tulisi olla tavoite siinäkin tapauksessa, vaikka suhtautuisimme suopeammin yhä useampiin turvapaikanhakijoihin

Samoilla linjoilla tässä. Pitää olettaa, että ihmiset pääsääntöisesti pitävät omasta kulttuuristaan, ja sen elinvoimaisuutta on hyvä tukea.

> Pakolaiset pakenevat oman maansa pahaa tilannetta, mutta nähdäkseni se tilanne on pitkälti linkittynyt meidän länsimaiseen elämäntapaamme.

Usein linkkejä on, mutta jos vihjaat, että hyvä ratkaisukeino olisi siirtää eri maiden asukkaat (pakolaiset ja muut siirtolaiset) länsimaihin, jonkinlaisena rangaistuksena länsimaille, en pidä tuollaista linjausta hyvänä. Edellä keskusteltuun viitaten, voisi ajatella, että useimmat ihmiset olisivat onnellisempia rikkaina omassa kulttuurissaan kuin halpatyövoimana vieraissa maissa. (liioitellen, mutta ymmärtänet pointin)

> Kulutusjuhlien loppumiseen tarvitaan varmasti monenlaisia tekoja, kansainvellukset eivät sitä yksin lopeta, eikä kansainvaellusten vaikutus kulutusjuhliin muutenkaan ole suoraviivainen.

Valitettavasti se, että muuttoliike kohdistuu pääsääntöisesti erittäin hyvinvoiviin ja liikakuluttaviin maihin, on varsin tuhoisaa luonnolle ja ilmastolle, ja ehkä myös lisää kuvailemaasi kehitysmaiden käyttämistä raaka-aine- ja työvoimareserveinä.

> Tämä on tietenkin äärimmilleen viety ajatusleikki, mutta kuvaa ehkä sitä mekanismia, jonka kautta mielestäni kulutus tulee pitkällä tähtäimellä pikemminkin vähenemään kuin nousemaan, jos avaamme rajojamme köyhille ihmisille.

Esitit mallin, jossa globlisaatio ja kansainvaellukset johtavat luonnon pelastumiseen. Mielestäni globalisaatiolla on myös paljon täysin vastakkaisia vaikutuksia, kuten vaikkapa ongelmien lakaisu hiilivuotona Kiinaan, tai kehitysmaiden raaka-aineiden ja halvan työvoiman hyödyntäminen, tai kehitysmaalaisten päätyminen alemman kansanosan asemaan rikkaissa maissa. Tosenlainenkin, täysin päinvastainen skenaario olisi mahdollinen, ja nykyisen luonnon tuhon syiden etsiskelyssä globalisaatio voi joutua syytettyjenkin penkille. Sellainen lisähuomio tähän, että jos globaalia kapitalistia pidetään innokkaimpana tuhon ajajana, on outoa, että innokkaat luonnon puolesta puhujat ovat tuon kapitalistin kanssa tässä asiassa samassa leirissä.

> Mutta tämä ei siis ole ainut syy, miksi rajoja olisi hyvä avata.

Mitä muita?

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #21

Välillä oletat Pennasen protestin kohdistuneen vain tähän yksittäistapaukseen ja kritisoit häntä siitä, että hän ei juuri tästä pakkopalautuksesta tiennyt mitään, ja että tämän vuoksi protestilla ei ollut perusteita. Välillä taas väität protestin olleen yleinen mielenilmaus pakkopalautuksia vastaan ja kritisoit Pennasta juuri tästä maahanmuuttopolitiikan yleispaheksunnasta. Välillä sanot että protesti oli ihan ok, ja että se nosti asioita keskusteluun. Ja välillä sanot, ettei protesti ollut mitään keskustelua.

Nyt sanot, että Pennasen protesti ja mahdollisesti muut tulevat samanlaiset protestit ovatkin ok, ja siihen riittää se, että protestoija uskoo kovasti asiaansa. Ja kuitenkin puhut ryhmän nimeltä ”muut kansalaiset” puolesta, väittäen että heille ei olisi ok sittenkään, vaikka kuinka uskoisi asiaansa, koska tässä ja mahdollisesti tulevissa vastaavissa protesteissa kyse olisi taas siitä politiikan ”yleispaheksunnasta”, jota ryhmä ”muut kansalaiset” ei siedä. Ja sitten vaihdat taas siihen, että Pennasella ei ollut mitään uskottavaa aihetta protestointiinsa. Ja sen jälkeen väität, että et sano etteikö ollut perusteita protestointiin, mutta silti pelkkää huhumyllyä vain pyörittivät ja kuviteltuja vaaroja loihtivat. Ja taas sen jälkeen kerrot, ettet ole huomannut Pennasella ja kumppaneilla järjettömiä ajatuksia protestin syihin liittyen. Ja sen jälkeen paheksut taas Pennasen protestissa sen yleispaheksuntaa ja väität ettei ole esitetty mitään järkevää selitystä, miten tilannetta pitäisi korjata. Siis että mitä? Oletko itsekään selvillä siitä mitä asiasta ajattelet?

Avaan tämän loanheitto-jutun vielä, kun vastauksesi näyttäytyi minulle niin omituisena. Olet korostanut koko ajan, kuinka valtio tietää parhaiten (lähestulkoon aina) keitä on eettisesti perusteltua pakkopalauttaa ja minne. Kysyin, entäpä jos Pennanen olisi heinäkuussa aivan harkitusti protestoinut pakkopalautusta Afganistaniin, joka syyskuussa katsottiin liian vaaralliseksi ja palautukset keskeytettiin. Vastasit tähänkin, että valtio tietää parhaiten. Kysyin, minkälainen tila kansalaistottelemattomuudelle jää kun luotat kaikkiin viranomaisten toimiin kuin vuoreen. Vastasit luottavasi viranomaisten toimiin vain silloin, kun se on järkevä oletus, ja että terve epäilys viranomaisten toimia kohtaan on syytä säilyttää. Tästä seuraa, että sikäli kun jollakin on epäilys viranomaisten toimia kohtaan koskien pakkopalautuksia, on tämä epäilys mielestäsi epäterve (siis sairas) ja epäluottamus viranomaisiin perustuu mielestäsi järjettömälle oletukselle. Siksi kysyin, tämä väitekö ei ole loan heittelyä juoksuhaudasta toiseen? Vastasit, ettet ole huomannut Pennasella ja kumppaneilla järjettömiä ja sairaita ajatuksia. Ota tästä nyt selvää.

Yritän vielä toisen kerran tulkita käsitettäsi yleispaheksunta jotenkin mielekkäällä tavalla. Tällaista huonoa yleispaheksuntaa tunnistan siinä, kun poliittisen kentän eri puolilla paheksutaan vastakkaista puoluetta. Esimerkiksi vasemmistoliitossa usein paheksutaan kaikkea mitä vain joku kokoomuslainen sanoo, kokoomuksessa kaikkea mitä joku vasemmistoliitossa sanoo. Vihreissä paheksutaan kaikkea mitä joku perussuomalainen sanoo, ja perussuomalaisissa kaikkea mitä joku vihreä sanoo. Tällaisessa yleispaheksunnassa huonoa on se, että ei puhuta itse asiasta, vaan leimataan ihmisten kaikki ajatukset puolueen mukaan. On kuitenkin aivan toinen asia paheksua vaikka kiristettyä maahanmuuttopolitiikkaa ihan yleisesti, samalla tavoin kun maahanmuuton vastustajat paheksuvat suvaitsevaa maahanmuuttopolitiikka ihan yleisesti. Maahanmuuton vastustajat juuri ovatkin ottaneet sekä tietyt ihmisryhmät (maahanmuuttajat) että liian suvaitsevaiseksi katsomansa maahanmuuttopolitiikan yleispaheksuntansa kohteeksi. Pisti muuten taas silmään tapasi puhua ”muiden” edustajana: nähdä asiat pahuuden ilmentymänä silloinkin, kun muiden mielestä mitään paheksuttavaa ei ole.

Nyt sanot, ettet oleta heitä olevan varsin pieni prosentti, jotka tuomitsevat Pennasen protestin siksi, että haluavat mahdollisimman monista maahanmuuttajista eroon, vaan päinvastoin oletat Pennasen saaneen heiltä varmasti paljon kritiikkiä. Edellisessä viestissäsi olit taas sitä mieltä, että on ”vaikea mitata montako tuollaisia on (oletan että varsin pieni prosentti)”.

Avaan myös uudestaan tämän ajatusleikkini monista erillään kasvaneista kulttuureista, koska en ymmärtänyt vastaustasi siihen. Minusta olisi siis ajatuksena kiehtovaa, jos maailmassa olisi paljon hyvinkin erilaisia kulttuureja. Se olisi kiehtovaa siksi, että olisi kiva matkustella, kun jo läpi Euroopan matkustaessa näkisi aivan toisistaan poikkeavia kulttuureja. Tai jos ei itse matkustelisi, niin voisi nähdä televisiosta ohjelmia näistä kulttuureista. Mutta jotta kulttuurit tosiaan pysyisivät erilaisina ja ainutlaatuisina, ei matkailua voisi olla kovin paljoa, ei perinteistä matkailua, ei pakolaisuutta, ei television kuvausryhmiä. Siksi tämä ajatus, että olisi kiva matkustella sellaisessa maailmassa sisältää oletuksen, että minä olisin niitä harvoja, jotka pääsisivät matkailemaan. Mutta tämä nyt oli sivujuoni tässä varsinaisessa asiassa.

Globalisaatio eli maailman integraatio on alkanut jo ainakin suurista löytöretkistä (1400-luku). Erityisesti koko 1900-luku on ollut vahvaa globalisaation vaihetta. Meidän elintasomme on paljolti kytketty globalisaatioon ja siihen sisältyvään muiden maiden luonnonrikkauksien ja halvan työvoiman hyödyntämiseen. En näe, että tämä trendi olisi ihan pian kääntymässä.

Tämä kulttuurien säilyttämiskysymys on mielenkiintoinen ja haastava. Erityisesti jos puhutaan niin sanotuista alkuperäiskansoista. Mitä on alkuperäiskansa, mitä on alkuperäiskulttuuri, mitä on kansan tai kulttuurin säilyttäminen, onko se ihmisoikeuksien mukaista vai vastaista, jne. Pitäisi kirjoittaa tästä aiheesta oma blogi-kirjoituksensa. Kuitenkin tässä yhteydessä tarkoitin sitä, että jos rikkaat maat sulkevat rajansa sotaa ja köyhyyttä pakenevilta ja lietsoo enemmän tai vähemmän jonkinlaista rotuoppia heitä vastaan, ja perusteena on se, että kyllähän tässä täytyy kulttuureja säilyttää vaikka väkisin, niin siinä ihmisoikeudet menevät mielestäni kulttuurien säilyttämisen edelle.

Kansainvälinen solidaarisuus ei ole sama asia kuin kansainvaellus tai massiivinen muuttoliike, mutta se on niiden toisten ottamista lähtökohtaisesti omalle tasolle, eli ei pidetä heitä haitallisena heinäsikkaparvena, joka tyhmyyttään tulee tänne tuohoa kylvämään, mutta ei myöskään pidetä heitä avuttomina rassukoina, joita meidän tulee nyt ja tulevaisuudessa auttaa. Kun otamme heidät omalle tasollemme, ymmärrämme niitä inhimillisiä syitä, joiden vuoksi he pyrkivät meidän maailmaamme, ja pyrimme etsimään niihin ongelmiin sellaisia ratkaisuja, joita itsekin olisimme valmiita vastaanottamaan, jos itse olisimme heidän asemassansa. Muurien rakentelu, pakkopalutukset ja rasismin lietsominen tuskin ovat tämän kaltaisia ratkaisuja.

Uskon sen, että kovinkaan moni maahanmuuttovastainen ei tunnista niitä ajatuksia omikseen, joita esitin heidän kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen kuuluvan. En varsinaisesti edes yrittänyt selittää heidän aktiivista ajatteluaan, vaan enemmänkin yritin selittää heidän tiedostamatonta asennoitumista kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Tai jos se ei aivan tiedostamatonta ole, niin usein se ainakin suljetaan ulos tietoisesta mielestä tai peitetään joillain mukavemmilla selityksillä.

Tuossa 50-luvun museokylä-ajatuksessa ei ollut tarkoitus kuvata mitään vankileiriä, jonne maahanmuuton vastustajat pitäisi sulkea, vaan kuvata positiivista mahdollisuutta heille, jotka haluavat asua omankaltaistensa parissa ja ihan konkreettisesti omalla työllään vaalia vanhaa täkäläistä kulttuuria, ja joka vielä miellyttäisi kaikkia poliittisia puolueita. Maailmankylä, joka eristettäisiin ulkomaailmasta on ristiriitainen käsite. Se pitäisi mennä sitten niin, että vaikkapa joka maassa olisi oma 50-luvun museomaakunta, ja muu alue olisi ”suvakkien” maailmankylää.

Edellisessä viestissäsi ehdotit maailman varallisuuden epätasaiseen jakautumiseen, että ”pitää kai jakaa rahaa”. Nyt et sitä enää kannatakaan.

Ensinnäkään en käyttäisi ilmaisua ”siirtää eri maiden asukkaat länsimaihin”. Vaikka voidaan sanoa, että salakuljettajat heitä tavallaan siirtävät länsimaihin, niin ilmaisu on silti harhaan johtava. Ainoastaan toiseen suuntaan heitä siirretään länsimaiden toimesta eli pakkopalautetaan. Toiseksi en käyttäisi ilmaisua ”rangaistuksena länsimaille”. Vaikka siirtolaisuuden rangaistuksenakin voi nähdä, puhuisin itse länsimaisen elämäntavan ja länsimaisen politiikan hyvistä ja huonoista seurauksista. Varmasti useimmat ihmiset olisivat onnellisempia rikkaina omassa kulttuurissaan kuin halpatyövoimana vieraissa maissa, mutta menepä sanopaan sille afganistanilaiselle, joka on koko elämänsä sodanvarjossa elänyt, viimein myynyt omaisuutensa ja matkustanut hengenvaarallisen matkan kumiveneellä Eurooppaan, että mene takaisin sinne mistä tulit, etkös ymmärrä, että et sinä tänne oikeasti halua, vaan haluat elää rikkaana omassa kulttuurissasi.

Näin melko elitistisenä sen, jos luontoa ja ilmastoa pyritään suojelemaan pitämällä köyhät köyhinä, jotta he näin pienentävät maailman ekologista jalanjälkeä ja mahdollistaisivat meille sen kulutustason mihin me olemme tottuneet länsimaissa. Enkä usko, että se pidemmän päälle edes onnistuisi. Globalisaatiolla on monenlaisia vaikutuksia, hyviä ja huonoja. Kyllä globaali kapitalismi joutaakin syytettyjen penkille. Olin itse vielä ehkä 10 vuotta sitten melko globalisaatiovastainen. Käsitykseni mukaan vasemmisto laajemminkin oli huomattavan globalisaatiovastaista vielä tuolloin. En puhu muiden puolesta, mutta itselläni käsitys muuttui sittemmin. Vieläkin näen globaalin kapitalismin monien ongelmien aiheuttajana, mutta kritiikin kärki tulee kohdistaa kapitalismiin, ei niinkään sen globaalisuuteen, ikäänkuin paikallinen kapitalismi olisi jotenkin parempaa. Globalisaatiota vastaan taistelun näen tuulimyllyjä vastaan taisteluna. Maahanmuuton vastustajien parissa toisinaan ilmenevä globaalin kapitalismin vastustus ei nähdäkseni kohdistuu kapitalismiin vaan globalisaatioon, ja siihenkin vain siltä osin, kun se mahdollistaa ihmisten vapaamman liikkumisen tai meidän työpaikkojemme siirtymisen Kiinaan.

Toinen keskeinen syy suopeammalle maahanmuuttopolitiikalle on yhteiskuntarauhan turvaaminen, kolmas on maahantulijoiden potentiaalinen panos talouden ja yhteiskunnan rakentamiseen ja neljäs on ihmisoikeuksien itseisarvo, joka vaatii globaalia oikeudenmukaisuutta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #22

> Välillä oletat Pennasen protestin kohdistuneen vain tähän yksittäistapaukseen ja kritisoit häntä siitä, että ...

Ota huomioon, että puhun monissa kohdissa siitä, mitä mieltä Pennasen vastustajat ovat ehkä olleet, enkä siitä, mitä mieltä itse olen. Ihmisillä on varmasti monia toisistaan poikkeavia näkökulmia.

> Olet korostanut koko ajan, kuinka valtio tietää parhaiten (lähestulkoon aina) keitä on eettisesti perusteltua pakkopalauttaa ja minne.

Demokratiassa kansalla on ainakin mahdollisuus vaihtaa poliitikot parempaa politiikkaa noudattaviksi, jos ovat asioiden hoidosta eri mieltä. Tietoa viranomaisilla on oletettavasti enemmän kuin minulla. Uskon tietenkin omien mielipiteitteni järkevyyteen, mutta en sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että joskus asian kanssa työkseen puuhastelevat ymmärtävät asiat minua paremmin. Vaihtoehtoja nykyiselle politiikalle voi harkita, jos joku sellaisia esittää.

> Tästä seuraa, että sikäli kun jollakin on epäilys viranomaisten toimia kohtaan koskien pakkopalautuksia, on tämä epäilys mielestäsi epäterve (siis sairas) ja epäluottamus viranomaisiin perustuu mielestäsi järjettömälle oletukselle.

En usko viranomaisten olevan aina oikeassa, enkä myöskään aina väärässä (verrattuna vaikkapa pakkopalautusten vastustajiin tai puolustajiin). Ei tässä asiassa pidä olla yhtä tai toista mieltä, vaan pitää katsoa tapaus kerrallaan, tai hakea jotain sopivaa tasapainotilaa.

> Esimerkiksi vasemmistoliitossa usein paheksutaan kaikkea mitä vain joku kokoomuslainen sanoo, kokoomuksessa kaikkea mitä joku vasemmistoliitossa sanoo. ...

Hyvä kuvaus.

> On kuitenkin aivan toinen asia paheksua vaikka kiristettyä maahanmuuttopolitiikkaa ihan yleisesti ...

Aivan. Jos haluaa muuttaa maahanmuuttopolitiikan perusteita tai jotain muuta tiettyä asiakohtaa, se ei välttämättä ole osa yleispaheksuntaa, vaan voi olla myös täysin asiallista ja rakentavaa keskustelua. Liian usein jäädään pelkän haukkumisen tasolle, ilman että esitetään mitään rakentavaa vaihtoehtoa tilalle.

> Mutta jotta kulttuurit tosiaan pysyisivät erilaisina ja ainutlaatuisina, ei matkailua voisi olla kovin paljoa, ei perinteistä matkailua, ei pakolaisuutta, ei television kuvausryhmiä.

Matkailua voisi olla paljonkin. Etelä-Espanjan rannikolla ei tosin ole enää kalastajaveneitä, vaan vain rivi hotelleja ulkomaalaisine vieraineen. Voi silti sanoa, että paikalliset ovat edelleen vahvasti espanjalaisia (tai andalusialaisia). Elämäntapa on muuttunut, mutta on edelleen paljolti espanjalainen (paikallisten keskuudessa, turistibisneksen ulkopuolella).

Jos jätetään tällainen maisemaa dominoiva ja kulttuuriakin muokkaava massaturismi pois laskuista, paikallista kulttuuria ihailemaan tulleita turisteja mahtuu heitäkin eri maihin hyvä joukko, ilman että kulttuuri murtuu. Heillä voi olla myös paikallista itsetuntoa kohottava vaikutus. Voi vaikkapa ajatella, että Balilla paikallisen kulttuurin omat (valtakulttuurista poikkeavat) piirteet korostuvat turistien suuren kiinnostuksen vuoksi.

Pakolaisuus on maailmalla suhteellisen pieni tekijä verrattuna muuhun maahanmuuttoon. Pakolaiset lähtevät myös usein pois tilanteen rauhoituttua. Jossain Brasilian sademetsissä "maahanmuutto" intiaanien alueille voi tuhota kulttureita aika nopeastikin.

Television kuvausryhmät ovat varmaankin monen kansan pelastus. Ilman niitä emme varmaankaan edes tietäisi Brasilian sademetsien intiaanien ongelmista, emmekä osaisi heitä ja heidän kulttuuriaan edes puolustaa.

> Globalisaatio eli maailman integraatio ...

Osin kyse on ollut puhtaista valloitusretkistä ja imperialismista (aloitetaan vaikkapa kansainvaellusten ajasta ja Hunneista). Tällä hetkellä Euroopassa on myös paljon keskusjohtoisuuden vastaisuutta, minkä voi kai laskea myös globalismin vastustamiseksi. Monimuotoinen kysymys siis.

> Kansainvälinen solidaarisuus ei ole sama asia kuin kansainvaellus tai massiivinen muuttoliike

Mutta maahanmuuttokriittiset tietenkin näkevät noiden kahden usein yhdistyvän jollain aatteellisella tavalla vastaleirin ajattelussa.

> Muurien rakentelu, pakkopalutukset ja rasismin lietsominen tuskin ovat tämän kaltaisia ratkaisuja.

Noista rasismi tuomitaan yleisesti. Muurien rakentelu (tai rajakontrolli hieman vaihtelevin säännöin), on kai normaali rajavalvonnan toimenpide. Pakkopalautukset ovat kai myös normaali hallinnollinen toimenpide (paitsi silloin kun tehdään virheitä).

> Se pitäisi mennä sitten niin, että vaikkapa joka maassa olisi oma 50-luvun museomaakunta, ja muu alue olisi ”suvakkien” maailmankylää.

Entäpä jos vastaleiri on sitä mieltä, että yksi alue varataan maailmankyläksi, ja loput voivat säilyttää oman kulttuurinsa. :-) Jos jätettäisiin vain yksi maakunta, muut maakuntakulttuurit tuhoutuisivat.

> Näin melko elitistisenä sen, jos luontoa ja ilmastoa pyritään suojelemaan pitämällä köyhät köyhinä, jotta he näin pienentävät maailman ekologista jalanjälkeä ja mahdollistaisivat meille sen kulutustason mihin me olemme tottuneet länsimaissa.

Minä olen sen verran vihreä, että katson ilmaston ja muun luonnon suojelemisen olevan tärkeä asia. Ilmaston suojelun vuoksi olisi tärkeää laskea meidän teollisusmaiden asukkaiden aiheuttamia päästöjä, ei pitää niitä ennallaan. Eikä ole hyvä yllyttää muita yhtä moraalittomaan käytökseen kuin omamme on. Parempi poistaa köyhyyttä vihreämmin keinoin.

> Toinen keskeinen syy suopeammalle maahanmuuttopolitiikalle on yhteiskuntarauhan turvaaminen, kolmas on maahantulijoiden potentiaalinen panos talouden ja yhteiskunnan rakentamiseen ja neljäs on ihmisoikeuksien itseisarvo, joka vaatii globaalia oikeudenmukaisuutta.

Mikäköhän oli ensimmäinen?

Kakkoskohdasta totean, että maahanmuutto näyttää myös järkyttävän yhteiskuntarauhaa. Toisaalta se on ajanut maahanmuuttomyönteisiä ja -vastaisia toistensa kimppuun, ja kai myös eri kulttuureita toistensa kimppuun.

Kolmoskohdassa kategorioita on varmaankin monia. Jonkin huippuammattilaisen haaliminen Suomeen voi parantaa Suomen taloutta (= lisää tuloja per asukas). Suuret määrät ammattitaidotonta väkeä ei sitä varmaankaan tee (= vähemmän tuloja per asukas).

Neljäs kohta on ilmeinen, mutta ei välttämättä liity maahanmuuttoon. Tapoja hoitaa globaalia oikeudenmukaisuutta on monia muitakin kuin väestönsiirrot.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #23

Kyllä sinä minun tulkintani mukaan olet pääsääntöisesti puhunut omasta puolestasi. Ainoastaan niissä kohdin missä puhut yleispaheksunnasta esität näkemykset suomalaisten enemmistön kantana, mutta yleispaheksunnankin osalta olet paljastanut jakavasi nämä ”enemmistön” mielipiteet. Joten ei muiden puolesta puhuminen sinun vastaustesi epäselvyyttä korjaa.

Yleispaheksunnan olet määritellyt johtuvan siitä seikasta, että protestoija ei ole tiennyt juuri kyseisestä pakkopalautuksesta mitään. Mutta vaikka paheksut tätä yleispaheksuntaa, et silti vaadi, että protestoinnissa tulisi keskittyä vain yksittäistapauksiin, paitsi että vaadit, tai et vaadi, mutta paheksut jollei keskitytä... Ja mitenkäs sitten seuraava lainaus liittyy tähän Pennasen tapaukseen? ”Jos haluaa muuttaa maahanmuuttopolitiikan perusteita tai jotain muuta tiettyä asiakohtaa, se ei välttämättä ole osa yleispaheksuntaa, vaan voi olla myös täysin asiallista ja rakentavaa keskustelua. Liian usein jäädään pelkän haukkumisen tasolle, ilman että esitetään mitään rakentavaa vaihtoehtoa tilalle.” Onko tässä tapauksessa jääty pelkän haukkumisen tasolle? Eikö ole esitetty mitään rakentavia vaihtoehtoja tilalle? Onko kyse ollut yleispaheksunnasta vai ei?

Mitä ihmettä sillä tarkoitat, että uskot omien mielipiteittesi järkevyyteen, mutta et sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että joskus asian kanssa työkseen puuhastelevat ymmärtävät asiat sinua paremmin? Tässä keskustelussa sinun mielipiteesi on ollut sama kuin viranomaisten, koska viranomaiset tietävät parhaiten.

Sitten heittäydyt oikein kunnolla ”savolaisten” vastausten pariin, ikäänkuin vastauksesi eivät tähän mennessä olisivat olleet riittävän epäselviä: Et usko viranomaisten olevan aina oikeassa tai aina väärässä, toisin kuin pakkopalautusten puolustajat ja vastustajat uskovat (eli et katso kuuluvasi kumpaankaan näistä ryhmistä). Ja jatkat: Tässä asiassa ei pidä olla yhtä tai toista mieltä, vaan pitää katsoa tapaus kerrallaan (eli taas pitää katsoa yksittäistapaus kerrallaan), tai pitää hakea sopivaa tasapainotilaa. Suottaako sitä selekeemmin sannookkaan!

Mitä enemmän jossakin paikassa käy matkailijoita, sitä vähemmän siellä on aitoa paikallista muista kulttuureista eroavaa kulttuuria. Tämä pätee myös Espanjaan. Niissä osin Espanjaa, missä eniten turisteja käy ei ole juuri yhtään omaleimaista kulttuuria, ja myös niissä osin Espanjaa, jotka ovat suurimman turistibisneksen ulkopuolella, eletään yleislänsimaalaisessa kuulttuurissa, vaikkakin paikallisin maustein sävytettynä.

Se on hyvä jos sinä näet kansainvälisen solidaarisuuden ja kansainvaellusten yhdistyvän jollain aattellisella tavalla maahanmuuttosuopeitten ajattelussa, kun minä viime viestissäni sinulle näiden asioiden välisen yhteyden melkeinpä rautalangasta vääntäen selitin. Ei ollut kysymys siitä, ovatko muurien rakentelu, rajakontrolli tai pakkopalautukset joitakin niin sanottuja ”normaaleja toimenpiteitä”, vaan oli kysymys kansainvälisen solidaarisuuden määrittelystä, tarkemmin sanottuna sen suhteesta kansainvaelluksiin.

Minun 50-luvun museokylä-ajatus on melko hurja, mutta en näe, että aivan täysin toteuttamiskelvoton. Sen sijaan sinun ideasi maailman laajuisesta 50-luvun museomaailmasta, jossa olisi yksittäisiä muusta maailmasta eristettyjä moderneja maailmankyliä, on aivan järjetön. Ja mitkä ihmeen maakuntakulttuurit?

Tietenkin teollisuusmaiden päästöjä tulee pienentää olipa rajat kiinni tai auki. Eikä ketään varsinaisesti kannata yllyttää yhtä moraalittomaan käytökseen kuin omamme on. Paitsi että meitä kyllä kannustetaan jatkamaan omaa käytöstämme. Mutta kun köyhyyden poistaminen tai pelkästään jo vähentäminen tarkoittaa köyhien kulutustason nostamista, niin minkälaisia ne sinun vihreämmät köyhyydenpoistokeinot ovat?

Kysyit, mikä oli ensimmäinen perusteluni suopeammalle maahanmuuttopolitiikalle. Katsopa kommentti 20 viimeinen kappale. Kommentissa 22 on perusteluni 2-4, joita kysyit ensimmäisen jälkeen.

Maahanmuutosta voi hyvinkin syntyä yhteiskuntarauhaa järkyttäviä ilmiöitä, jos integrointia ei hoideta hyvin. Silti näen muurien rakentelun synnyttävän vielä varmemmin vielä suurempia yhteiskuntarauhaa järkyttäviä ilmiöitä.

Mitä tulee kolmoskohtaan, niin kuten jo toisessa keskustelussamme sanoin: Talkoissa yleensä kannattaa olla mahdollisimman paljon väkeä, jotta saadaan aikaan mahdollisimman paljon, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman pienellä vaivalla.

Varmasti on monenlaisia tapoja hoitaa globaalia oikeudenmukaisuutta, mutta ne toimiakseen vaativat jo kertaalleen määriteltyä kansainvälistä solidaarisuutta. Liberaalin tai kansallismielisen oikeiston agendalla ei globaali oikeudenmukaisuus ole kovin usein edustettuna (siis muuten kuin korulauseissa). Millä tavalla sinä hoitaisit globaalia oikeudenmukaisuutta?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #24

> Kyllä sinä minun tulkintani mukaan olet pääsääntöisesti puhunut omasta puolestasi.

Yritän kirjoittaa niin, että jo jokaisen lauseen rakenteesta näkee, puhutaanko siinä minun, sinun vai jonkun muun mielipiteestä. Jos jossain poikkean tästä säännöstä, siitä voi huomauttaa.

> Yleispaheksunnan olet määritellyt johtuvan siitä seikasta, että protestoija ei ole tiennyt juuri kyseisestä pakkopalautuksesta mitään.

En tainnut esittää mitään yleistä teoriaa siitä, mistä tuo "yleispaheksunta" kenenkin päässä kumpuaa.

> et silti vaadi, että protestoinnissa tulisi keskittyä vain yksittäistapauksiin

En.

> mutta paheksut jollei keskitytä

En.

> Ja mitenkäs sitten seuraava lainaus liittyy tähän Pennasen tapaukseen? ”Jos haluaa muuttaa maahanmuuttopolitiikan perusteita tai jotain muuta tiettyä asiakohtaa, se ei välttämättä ole osa yleispaheksuntaa, vaan voi olla myös täysin asiallista ja rakentavaa keskustelua. Liian usein jäädään pelkän haukkumisen tasolle, ilman että esitetään mitään rakentavaa vaihtoehtoa tilalle.” Onko tässä tapauksessa jääty pelkän haukkumisen tasolle? Eikö ole esitetty mitään rakentavia vaihtoehtoja tilalle? Onko kyse ollut yleispaheksunnasta vai ei?

Tuo oli esimerkki noiden edellisten kohtien vastaisesta toiminnasta. Voi siis esittää rakentavaa, laajaakin ja hyvn perusteltua kritiikkiä, olematta "yleispaheksuja" (joka paheksuu kaikkea asiaan liittyvää vastapuolen esittämää enemmän "tavan vuoksi").

> Mitä ihmettä sillä tarkoitat, että uskot omien mielipiteittesi järkevyyteen, mutta et sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että joskus asian kanssa työkseen puuhastelevat ymmärtävät asiat sinua paremmin?

On hyvä jos jokainen ihminen luottaa omaan ajatteluprosessiinsa. Toisaalta sekin on hyvä, ettei kuvittele tietävänsä erikosialoista kaikkea paremmin kuin tuohon alaan selvästi enemmän perehtyneet tahot.

> Tässä keskustelussa sinun mielipiteesi on ollut sama kuin viranomaisten, koska viranomaiset tietävät parhaiten.

En edes tiedä kaikkea, mitä viranomaiset ajattelevat, joten en voi olettaa olevani kaikessa samaa mieltä.

> Et usko viranomaisten olevan aina oikeassa tai aina väärässä, toisin kuin pakkopalautusten puolustajat ja vastustajat uskovat (eli et katso kuuluvasi kumpaankaan näistä ryhmistä).

Muuten oikein, mutta kaikki puolustajat ja vastustajat eivät kai ole noin yksioikoisia. Ja kuulun siihen joukkoon, jonka mielestä pakkopalautukset voivat joskus tulla kyseeseen.

> Mitä enemmän jossakin paikassa käy matkailijoita, sitä vähemmän siellä on aitoa paikallista muista kulttuureista eroavaa kulttuuria.

Jonkinlainen korrelaatio tuohon suuntaan on.

> Sen sijaan sinun ideasi maailman laajuisesta 50-luvun museomaailmasta, jossa olisi yksittäisiä muusta maailmasta eristettyjä moderneja maailmankyliä, on aivan järjetön.

Tuo oli vain jonkinlainen peilikuvavaihtoehto siitä, mitä ehdotit tehtäväksi paikalliskulttuureille. Hyvä että näit tuon skenaarion ongelmakohdat.

> Ja mitkä ihmeen maakuntakulttuurit?

Maakuntakulttuuri tarkoittaa kai Suomessa normaalia pohjalaisuutta, savolaisuutta jne.

> minkälaisia ne sinun vihreämmät köyhyydenpoistokeinot ovat?

Varmaankin sellaisia, jotka tulevat kaikkien mieleen ensimmäisenä. Esimerkiksi koulutusta, jotta saadaan leipää pöytään ja vähän voitakin. Sodat pois ja väestönkasvu pois. Jos yhteskunnassa on vinoumia, niin nekin pois. Ihmisille oikeus päättää omista asioistaan. (Taloutta mahdollisesti parantavaan) fossiilisten lisäkulutukseen (nousuun meidän tasollemme) ei kannusteta - eikä siis väestönkasvuun, joka sekin on jo tuhoisaa nykysessä tilanteessa.

> Maahanmuutosta voi hyvinkin syntyä yhteiskuntarauhaa järkyttäviä ilmiöitä, jos integrointia ei hoideta hyvin. Silti näen muurien rakentelun synnyttävän vielä varmemmin vielä suurempia yhteiskuntarauhaa järkyttäviä ilmiöitä.

Vaikea tietenkin ennustaa, mihin tilanne pitkällä tähtäiimellä kääntyy, mutta se lienee selvä, että myös nykyinen politiikka on selvästi aiheuttanut levottomuutta ja järkyttänyt yhteiskuntarauhaa Euroopassa. Ehkä sinun väitteesi näkkulmasta katsottuna "integraatio" tökkii. Toinen osatekijä voi olla se, että kantaväestö ei katso muistakaan syistä hanketta hyvällä.

> Mitä tulee kolmoskohtaan, niin kuten jo toisessa keskustelussamme sanoin: Talkoissa yleensä kannattaa olla mahdollisimman paljon väkeä, jotta saadaan aikaan mahdollisimman paljon, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman pienellä vaivalla.

En katso väestön kasvattamisen olevan hyvä keino talouden tilan parantamiseksi (per henkilö). Ilmaston ja muun luonnonsuojelun vuoksi se on myös näinä aikoina täysin vastuutonta.

(P.S. Perinteiset talkoot eivät onneksi lisää väkimäärää, vaan ovat enemmänkin keino selviytyä isoistakin yksittäisistä urakoista tilapäisen naapuriavun keinoin, vaikka omasta takaa väkeä onkin liian vaähän.)

> Varmasti on monenlaisia tapoja hoitaa globaalia oikeudenmukaisuutta, mutta ne toimiakseen vaativat jo kertaalleen määriteltyä kansainvälistä solidaarisuutta.

Kirjoitit edellä myös "Se on hyvä jos sinä näet kansainvälisen solidaarisuuden ja kansainvaellusten yhdistyvän jollain aattellisella tavalla maahanmuuttosuopeitten ajattelussa...". Näen tuon yhdistymisen. En kannata sitä. Oikeudenmukaisus ei vaadi kansaninvaelluksia.

> Liberaalin tai kansallismielisen oikeiston agendalla ei globaali oikeudenmukaisuus ole kovin usein edustettuna (siis muuten kuin korulauseissa).

Jokainen puolue harrastaa runsaasti korulauseita, ja pientä tosiissaanoloakin.

> Millä tavalla sinä hoitaisit globaalia oikeudenmukaisuutta?

Vaikkapa edellä kuvaamallani vihreämmällä tavalla poistaa köyhyyttä. Tähän se lisäys, että rikkaiden tulisi antaa kymmenyksensä (rahaa ja aikaa) köyhien hyväksi.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #25

Yleispaheksunnalle et tosiaan ole esittänyt mitään yleistä teoriaa, etkä oikein muutakaan selvyyttä ole siihen saanut. Olet sanonut yleispaheksunnasta:

”Voi olla, että enemmistölle suomalaisista jäi tapaus Pennasesta sellainen mielikuva, että tavoiteltu viesti oli 'ei saa lähettää kuolemaan'. Kun tuon yhdistää tietoon siitä, että edes Pennanen ei tiennyt tuon palautustapauksen yksityiskohdista mitään, viesti kuulostaa vain yleiseltä paheksunnalta ja karkealta liioittelulta, ilman mitään järkevää selitystä, miten tilannetta pitäisi korjata.”

Eli kuulostaa yleiseltä paheksunnalta siksi koska Pennanen ei tiennyt juuri tämän palautustapauksen yksityiskohdista mitään, ja että Pennanen liioittelee karkeasti eikä ole esittänyt mitään järkevää selitystä miten tilannetta pitäisi korjata.

Yleispaheksujilla kerroit tarkoittavasi ”esimerkiksi henkilöitä, jotka Pennasen teosta kuultuaan välittömästi asettuvat palautusta paheksuvalle kannalle, miettämättä sitä, oliko palautettava mahdollisesti ammattirikollinen matkalla johonkin turvalliseen maahan.”

Eli jälleen yleispaheksunta syntyy siitä, että henkilö ei tiedä juuri tämän pakkopalautuksen yksityiskohdista mitään.

”Edelleen muut kansalaiset voisivat olla sitä mieltä, että jos on kansalaistottelematon, pitäisi olla sitä mieluummin tilanteissa, joissa joku on oikeasti vaarassa, kuin tilanteissa, joissa vain protestoidaan politiikkaa yleisesti.”

Eli kerrot yleispaheksunnan olevan protestointia jotain politiikkaa vastaan yleisesti, ja että sen vastakohtana on protesti sellaisessa yksittäistapauksessa, jossa joku on oikeasti vaarassa.

Edellisissä lainauksissa puhuit muiden puolesta, mutta seuraavassa puhut omasta puolestasi: ”Yleispahenksunta on loogisesti hieman kestämättömällä pohjalla siksi, että minäkin voisin valita minkä tahansa ihmisryhmän tai politiikan yleispaheksuntani kohteeksi, ja paheksua sitä aina tilaisuuden tullen, oli perusteita tai ei. Ongelma on siis liian suuri taipumus nähdä asiat negatiivisessa valossa ja pahuuden ilmentymänä silloinkin, kun muiden mielessä mietään paheksuttavaa ei ole.”

Eli sinun mielestäsi yleispaheksunta on paheksuttavaa, ja koska edellisistä lainauksista voi päätellä yleispaheksunnan olevan protestointia tai paheksuntaa jotain politiikkaa kohtaan yleisesti, ja että sen vastakohtana on protestointi sellaisessa yksittäistapauksessa, jossa joku on oikeasti vaaraassa, voidaan tästä päätellä, että sinun mielestäsi protestoinnissa tulisi keskittyä vain tiettyihin yksittäistapauksiin, jotta vältyttäisiin yleispaheksunnalta.

Kun minä sitten kysyin: ”Miksi pakkopalautuksia ja kiristettyä turvapaikkapolitiikkaa ei sopisi kritisoida yleisellä tasolla”, vastasit ”saa kritisoida jos kritisoitavaa on”.

Kysyin, miksi protestointi jonkun tietyn henkilön palauttamista vastaan olisi jotenkin parempaa kuin yleisen tason kritiikki?
Vastasit: ”En täysin ymmärtänyt. Saa toki keskustella joka näkökulmasta.”

Sitten väität, että et vaadi protestoinnin keskittämistä vain yksittäistapauksiin, etkä myöskään paheksuu sitä, ja sanot:

”Jos haluaa muuttaa maahanmuuttopolitiikan perusteita tai jotain muuta tiettyä asiakohtaa, se ei välttämättä ole osa yleispaheksuntaa, vaan voi olla myös täysin asiallista ja rakentavaa keskustelua (…) Voi siis esittää rakentavaa, laajaakin ja hyvn perusteltua kritiikkiä, olematta 'yleispaheksuja' (joka paheksuu kaikkea asiaan liittyvää vastapuolen esittämää enemmän "tavan vuoksi").”

Eli mitäs se yleispaheksunta onkaan? Tässä jälleen yksi esimerkki tavastasi puhua ensin yhdellä tavalla ja sitten päinvastaisella, etkä suostu näkemään siinä mitään ongelmaa, kun kaiken voi sekoittaa edelleen ja vedota vaikka siihen, että toisinaan puhut jonkun muun puolesta kuin omastasi, tai että nyt tässä kohtaa et puhunutkaan juuri tästä tapauksesta, vaan puhuitkin yleisellä tasolla.

Kun aiemmin sanoit, että mielestäsi suoriin kysymyksiin vastaamatta jättäminen on yleisempää "suvakkien" puolella kuin maahanmuuttokriittisten puolella, niin et kuitenkaan vastannut minun suoriin kysymyksiin: Onko tässä Pennasen tapauksessa jääty pelkän haukkumisen tasolle? Eikö ole esitetty mitään rakentavia vaihtoehtoja tilalle? Onko kyse ollut yleispaheksunnasta vai ei?

> En edes tiedä kaikkea, mitä viranomaiset ajattelevat, joten en voi olettaa olevani kaikessa samaa mieltä.
Kaikkien niiden asioiden suhteen, mistä nyt keskustellaan, olet luottanut viranomaisten tietävän parhaiten, paitsi aivan viimeisimmissä viesteissäsi, joissa tapasi mukaan väität omia väitteitäsi vastaan.

Vai että kuulut siihen joukkoon, jonka mielestä pakkopalautukset voivat joskus tulla kyseeseen. Miten minä olenkaan saanut sinusta tähän mennessä aivan toisen käsityksen.

Kun olet sitä mieltä, että sekä kansalliset että maakuntakulttuurit uhkaavat kadota liiallisen maahanmuuton myötä, niin kerropa muutama keskeisin suomalaisen kulttuurin osatekijä, joka on vaarassa kadota maahanmuuton myötä. Ja sen jälkeen voisit kertoa muutaman keskeisen suomalaisen maakuntakulttuurin osatekijän, joka on vaarassa kadota samasta syystä.

Sinun ehdottamat vihreämmät köyhyydenpoistokeinot ovat kauniita visioita, joita varmasti kaikki kannattavat, mutta tuollaisenaan ne jäävät korulauseiksi. Leipä ja vähän voita riittää vain nälänhädän voittamiseen, ei sen pidemmälle. Sodat olisi tietysti kiva saada pois, mutta suurin osa niistä liittyy meidän länsimaisen elintasomme turvaamiseen. Väestönkasvu yleensä tehokkaasti hidastuu juuri koulutuksen ja taloudellisen kasvun myötä, eli pitäisi se köyhyys ensin saada pois. On tietysti hyvä jos köyhät maat siirtyisivat puiden poltosta suoraan aurinkoenergiaan, mutta jotta näitä tavoitteita voitaisiin jotenkin toteuttaa näen välttämättömänä ehtona, vaikkakaan en riittävänä, sinun vastustamasi kansainvälisen solidaarisuuden. Ehdotit muuten taas, että rikkaisen tulisi jakaa rahaa köyhille globaalin oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Johan sinä yhden kerran tätä ehdotit, ja sen jälkeen sen kielsit.

Nyt juuri eräät asiantuntijat ehdottivat, että Suomen pitäisi ottaa joka vuosi 70 000 maahanmuuttajaa vastaan huoltosuhteen parantamiseksi. Tuota määrää muuten kannattaa verrata siihen, että 2015 Suomeen tuli noin 30 000 turvapaikanhakijaa ja monet olivat jo kauhuissaan pakolaistulvasta. Minä en ole sanomassa, että pitää ottaa vastaan 70 000 maahanmuuttajaa vuosittain talouden parantamiseksi, sanon vain, että olisi syytä olla suopeampi turvapaikanhakijoiden maahanpääsyn suhteen vaikka heitä tulisi se 30 000 ihmisen ”tulva” vuodessa. Vaikka väestön kasvattaminen (jollain tietyllä alueella) vain talouden parantamisen näkökulmasta ei olisikaan mielekästä, sen ei myöskään tarvitsisi olla haitta. Maahanmuuttajat voisivat olla osaltaan parantamassa huoltosuhdetta, ja jos etsisimme uusia näkökulmia työhön, työllistymiseen ja työttömyyteen, voisivat he ehkä olla osallisina taloutemme parantamisessa muutenkin kuin vain perinteisesti työvoiman tarjonnan lisäämisen näkökulmasta. Ja kuten jo sanoin, luonnonsuojelunäkökulmasta sallivampi maahanmuuttopolitiikka tuottaa mielestäni pitkällä tähtäimellä parempia lopputuksia.

Se on hyvä, että näet miten aattellisella tasolla kansainvälinen solidarisuus ja kansainvaellukset yhdistyvät. Et kannata sitä. Asia selvä. Et siis kannata maailman muiden kansojen ottamista meidän omalle tasollemme, tai niiden inhimillisten syiden ymmärtämistä, joiden vuoksi heistä köyhimmät tai vaarallisimmissa oloissa elävät pyrkivät tulemaan länsimaihin, etkä kannata heidän ongelmiinsa sellaisten ratkaisujen etsimistä, joita itsekin olisimme valmiita vastaanottamaan heidän asemassansa. Minä puolestani tätä kannatan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #26

> Eli sinun mielestäsi yleispaheksunta on paheksuttavaa

Oikeastaan sanoin, että se on "loogisesti hieman kestämättömällä pohjalla". Keskustelemamme kaltainen yleispaheksunta ei ole mielestäni ole kovin hyvää ja toivottavaa käytöstä, enkä pyri sellaiseen. Mieluummin annan toisille aina mahdollisuuden esittää asiansa omilla ehdoillaan, ja yritän kuunnella, josko siitä löytyisi jotain hyvää.

> ... voidaan tästä päätellä, että sinun mielestäsi protestoinnissa tulisi keskittyä vain tiettyihin yksittäistapauksiin, jotta vältyttäisiin yleispaheksunnalta

Kaikki perustellut syyt käyvät. "Yleispaheksunnan" ongelma on tässä kai vain se, että paheksutaan ehkä ennakkoluuloihin perustuen, ehkä viestin todellista järkevyyttä juurikaan pohtimatta, ehkä olettaen, että huonon viestintuojan viesti kannattaa tyrmätä jo ennakolta.

> Tässä jälleen yksi esimerkki tavastasi puhua ensin yhdellä tavalla ja sitten päinvastaisella

Esitin tuossa mielestni vain sen ajatuksen, että kaikki kritiikki on ok, jos se on hyvin perusteltua. Yleispaheksunta voi mennä joskus paheksunnaksi ilman hyviä mietittyjä tapauskohtaisia syitä.

> et kuitenkaan vastannut minun suoriin kysymyksiin

Yleensä vastaan (tietenkin joissain rajoissa, esim. toistoa vältellen). Voi toistaa jos menee ohi.

> Onko tässä Pennasen tapauksessa jääty pelkän haukkumisen tasolle?

Tuo riippuu kai paljolti näkökulmasta. Mielestäni yleinen keskustelu Pennasen tapauksesta oli varsin asiallista.

> Eikö ole esitetty mitään rakentavia vaihtoehtoja tilalle?

Oletan että useimmat löysivät keskustelusta itselleen sopivan linjan. Esimerkiksi joku kriittinen saattoi ajatella, että protesti oli ihan ok, ja sanktiot riittäviä niin, että tallaisia tapuksia ei tulle esiintymääm liikaa.

> Onko kyse ollut yleispaheksunnasta vai ei?

Pennasen osalta se, että hän ei ilmeisestikään tiennyt kyseisen karkotustapauksen yksityiskohdista mitään, puhuu yleispaaheksunnan puolesta. Mutta toisaalta myös se on täysin mahdollista, että hän suunnitteli järjestävänsä näyttävän protestin tarkoituksella, jolloin protestin kohde ei ollut niinkään kyseinen karkotus, vaan Suomen politiikka yleisesti. Tällöin kyse olisi jo ollut huomattavasti tarkemmin kohdistetusta ja takemmin mietitystä protestista.

> Vai että kuulut siihen joukkoon, jonka mielestä pakkopalautukset voivat joskus tulla kyseeseen. Miten minä olenkaan saanut sinusta tähän mennessä aivan toisen käsityksen.

Minkä suuntaisen?

> Kun olet sitä mieltä, että sekä kansalliset että maakuntakulttuurit uhkaavat kadota liiallisen maahanmuuton myötä, niin kerropa muutama keskeisin suomalaisen kulttuurin osatekijä, joka on vaarassa kadota maahanmuuton myötä.

Suomen kultturi tai maakuntakulttuurit tuskin ovat ensimmäisten katoavien joukossa. Ensimmäisinä menevät ehkä Amazonin intiaanikulttuurit ja vastaavat. Se on selvä, että kansantanssit eivät ole yhtä suuressa huudossa kuin viimeisimmät muotivillitykset. Valtio saattaa usein suosia "kansainvälisyyttä" enemmän kuin oman kulttuurin korostamista.

> Ja sen jälkeen voisit kertoa muutaman keskeisen suomalaisen maakuntakulttuurin osatekijän, joka on vaarassa kadota samasta syystä.

Kansnatanssit, murre, käsityöperinne, kuntaidentiteetti, kylien yhteinen toiminta.

> Sinun ehdottamat vihreämmät köyhyydenpoistokeinot ovat kauniita visioita

Jos olet sitä mieltä, että vihreys on turhaa, voin "suvaita" tuollaisiakin näkökulmia, vaikka en olisikaan samaa mieltä. :-) En esimerkiksi kannata sellaista ajattelutapaa, että ensisijainen tavoite olisi köyhien kulutustason nostaminen länsimaiselle tasolle. Mieluummin alentaisin omaa kulutustamme.

> sinun vastustamasi kansainvälisen solidaarisuuden

??

> Ehdotit muuten taas, että rikkaisen tulisi jakaa rahaa köyhille globaalin oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Johan sinä yhden kerran tätä ehdotit, ja sen jälkeen sen kielsit.

??

> Nyt juuri eräät asiantuntijat ehdottivat, että Suomen pitäisi ottaa joka vuosi 70 000 maahanmuuttajaa vastaan huoltosuhteen parantamiseksi.

Pidän ajatusta siitä, että niin varakas maa kuin Suomi ei viitsi itse pitää huolta vanhuksistaan ikävänä. Meillä on hyvinkin varaa parempaan vanhusten kohteluun. Ja tietenkin ikäihmiset ovat myös aiempaa terveempiä, joten heiltäkin voi odottaa jotain, jos tarvetta on.

> Et kannata sitä.

Kansainvaelluksiin (ilman muita syitä) ei kai ole mitään erityistä tarvetta.

> Et siis kannata maailman muiden kansojen ottamista meidän omalle tasollemme

Kannatan kaikkien kansojen elämänlaadun parantamista.

> tai niiden inhimillisten syiden ymmärtämistä

On kai täysin ymmärrettävää, että ihmisillä on erilaisia pyrkimyksiä, kuten pyrkimys parantaa omaa elintasoa.

> etkä kannata heidän ongelmiinsa sellaisten ratkaisujen etsimistä

Tietenkin ratkaisuja pitää etsiä.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #27

Ymmärränkö oikein, jos Pennanen ”suunnitteli järjestävänsä näyttävän protestin tarkoituksella, jolloin protestin kohde ei ollut niinkään kyseinen karkotus, vaan Suomen politiikka yleisesti”, niin silloin sinun mielestäsi ei ollut kyse yleispaheksunnasta?

Vastustatko maahanmuuton merkittävää kasvua Suomeen, Eurooppaan ja länsimaihin Amazonin intiaanikulttuureja suojellaksesi? Jostain syystä jopa Väli-Amerikan siirtolaiset ja turvapaikanhakijat suuntaavat kohti USA:ta eivätkä Amazonin intiaanikyliä. Vai että kansantanssit ovat ne keskeisin suomalaisen kulttuurin osatekijä, jotka ovat vaarassa kadota, kun maahanmuuttajat tuovat muotivillityksiä tänne. Kyllä kai sinä itse olet tässä asiassa kantanut kortesi kekoon ja harrastat aktiivisesti kansantansseja, vai kuinka? Murteet ovat häviämässä, koska suomalaiset muuttavat Suomen sisällä paikkakunnalta toiselle eivätkä enää asu lähinnä vain omassa tai naapurikylissä. Oletko sitä mieltä, että jos ei maahanmuuttajia olisi koskaan Suomeen tullut, niin sitten täällä nikkaroitaisiin puuveneitä, räätälit tekisivät mittatilaustyönä vaatteet itse kullekin suomalaiselle ja sepät takoisivat tarvekaluja? Millä tavalla maahanmuuttajat hävittävät kuntaidentiteetin (mitä ikinä se tarkoittaakaan) tai kylien yhteisen toiminnan?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #28

> Ymmärränkö oikein, jos Pennanen ”suunnitteli järjestävänsä näyttävän protestin tarkoituksella, jolloin protestin kohde ei ollut niinkään kyseinen karkotus, vaan Suomen politiikka yleisesti”, niin silloin sinun mielestäsi ei ollut kyse yleispaheksunnasta?

Se oliko Pennasen tapauksessa yleispaheksuntaa, riippuu siitä, mitä Pennanen itse ajatteli. En voi tietää, joten esittelen vain erilaisia mahdollisuuksia. Minusta sekin on mahdollista, että kuvaillemassani tapauksessa Pennanen ei "yleispaheksunut". Tuntuma on kuitenkin ehkä siihen suuntaan, että Pennanen voisi hyvinkin olla "yleispaheksuja" (tuossakin tapauksessa), koska negatiivinen suhtatuminen palautuksiin näytti aika "suoraviivaiselta".

> Vastustatko maahanmuuton merkittävää kasvua Suomeen, Eurooppaan ja länsimaihin Amazonin intiaanikulttuureja suojellaksesi?

En sido noita toisiinsa. Kukin kulttuuri miettiköön vaikutuksia omaan kulttuuriinsa tykönään. Intiaaneilla kyse voi jo olla oman kulttuurin elämästä ja kuolemasta, muilla jostain vähän lievemmästä.

> Jostain syystä jopa Väli-Amerikan siirtolaiset ja turvapaikanhakijat suuntaavat kohti USA:ta eivätkä Amazonin intiaanikyliä.

Monien intiaaniheimojen kohdalla uhka on käsittääkseni aivan todellinen.

> harrastat aktiivisesti kansantansseja

Kysyit mahdollisia katoavia kulttuurin osia, et sitä, mitkä niistä ovat minulle tärkeitä tai mitä niistä harrastan.

> Oletko sitä mieltä, että jos ei maahanmuuttajia olisi koskaan Suomeen tullut, niin sitten täällä nikkaroitaisiin puuveneitä, räätälit tekisivät mittatilaustyönä vaatteet itse kullekin suomalaiselle ja sepät takoisivat tarvekaluja?

??

> Millä tavalla maahanmuuttajat hävittävät kuntaidentiteetin (mitä ikinä se tarkoittaakaan) tai kylien yhteisen toiminnan?

Eivät millään erityisellä. Jos jonkun maan, maakunnan tai kunnan väestö korvautuu kulttuuria ymmärtämättömällä porukalla, kulttuuri tietenkin tyypillisesti laimentuu vastaavasti. Maailmalla on esimerkkejä sekä kulttuurien katoamisista, että harmittomosta tapauksista.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #29

Minä kysyin sinulta muutamia keskeisiä suomalaisen kulttuurin ja maakuntakulttuurien osatekijöitä, jotka ovat vaarassa kadota maahanmuuton myötä. Olen keskusteluistamme saanut sen käsityksen, että nämä keskeiset suomalaisen kulttuurin piirteet ovat sinulle tärkeitä, niin tärkeitä, että niiden säilyttäminen on poliittisen ajattelusi keskiössä. Olenko siis väärässä, eivätkö ne olekaan sinulle tärkeitä? Jos ne ovat sinulle tärkeitä, olisi oman uskottavuutesi kannalta suotavaa, että edes itse pyrkisit säilyttämään näitä katoamisvaarassa olevia kulttuurin osia eli tässä tapauksessa säilyttämään kansantanssia.

Jos väestö korvautuu kulttuuria ymmärtämättömällä porukalla, kulttuuri varmaankin laimenee, mutta juuri tätä yritän sinulta kysyä, mitä se kulttuuri on, joka siinä häviää tai laimenee.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #30

> Olenko siis väärässä, eivätkö ne olekaan sinulle tärkeitä?

Kulttuurit ovat mielestäni tärkeitä ja vaalimisen arvoisia. Suomen kulttuurin uhista kirjoitin edellä: "Suomen kultturi tai maakuntakulttuurit tuskin ovat ensimmäisten katoavien joukossa. Ensimmäisinä menevät ehkä Amazonin intiaanikulttuurit ja vastaavat." Vaikka pidän Suomenkin kulttuuria arvokkaana ja säilyttämisen arvoisena, en katso sen olevan välittömässä vaarassa.

> mitä se kulttuuri on, joka siinä häviää tai laimenee

Kultturi on tietenkin niin monnainen kokonaisuus, etten ditä pystyisi edes yhdessä kirjassa kertomaan. Oikeastaan lähes kaikki henkinen perintömme, ja osin fyysinenkin, kuuluu kulttuuriin.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #31

Sellaista asiaahan onkin mukava puolustaa ulkoisia uhkia vastaan, minkä olemassaoloa, uhanalaisuutta, muuttumista tai häviämistä kukaan toinen ei voi objektiivisesti arvioida. Asian puolustajalla on vain oma mielikuvitus rajanaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #32

Juuri noin. Jokainen kultturi, tai sen jäsenet, määrittelevät oman kulttuurinsa, kukin omalla tahollaan. Se lopputulos, jonka he ovat onnistuneet kasaamaan on juuri sitä ihmiskunnan yhteistä (ja kulttuurin jäsenten omaa) kulttuuriperintöä, jota meidän kannattaa puolustaa.

Kulttuurien voi nähdä olevan tärkeitä samalla tavalla kuin geneettinen monimuotoisuus on tärkeä biologisella puolella. Maailma jossa olisi (ihmisen toiminnan seurauksena) jäljellä vain rottia, torakoita ja ihmisiä, ei olisi yhtä mielenkiintoinen ja uutta synnyttävä paikka kuin aiempi lajirunsaus je ekosysteemien moninaisuus. Kulttuurien puolella yhden oikean opin järjestelmät ovat tai muuttuvat usein dystopioiksi. Maailma ilman vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja hahmottaa maailma olisi aika kamala paikka. Monimuotoisuutta on hyvä olla kaikilla tasoilla, ei vain siinä, minkä hampurilaisravintolan valitsee.

Juuri tätä ihmiskunnan rikkautta ja uusiutumisvoimaa erilaiset kultturit ja niiden vuorovaikutus tuottaa. Siksi pidän kulttureiden omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden säilyttämistä hyvänä asiana.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi Vastaus kommenttiin #33

Kun komentoit ”juuri noin”, niin et tainnut huomata, että puhuin yksikössä, en monikossa. Joten otetaanpa uudestaan: Sellaista asiaa on ihmisyksilön mukava puolustaa ulkoisia uhkia vastaan, minkä olemassa oloa, uhanalaisuutta, muuttumista tai häviämistä kukaan toinen ihmisyksilö ei voi arvioida samoilla kriteereillä kuin asian puolustaja. Niinpä asian puolustajalla on vain oma mielikuvitus rajanaan. Tilanne vastaa sitä, että joku puolustaa jumalan mielenterveyttä ulkoisia uhkia vastaan. Asian puolustaja voi mielikuvitustaan käyttäen arvioida, kuinka kriittinen tilanne on ja mitkä kaikki asiat jumalan mielenterveyttä uhkaa.

Jos olet sitä mieltä, että sinun suhteesi suomalaiseen kulttuuriin ei vastaa edellä kuvailtua tilannetta, niin vastaa sitten jo monesti esittämääni kysymykseen: Mitkä suomalaisen kulttuurin osatekijät ovat vaarassa kadota maahanmuuton myötä. Ei sellaista voida puolustaa, mitä ei voi edes sanoilla ilmaista, tai ainakin sellaisen puolustamiseen riittää pelkkä mielikuvitus.

Sitä paitsi, jotta kulttuurien rikkaudesta ja maailman hahmottamistapojen rikkaudesta syntyisi jotain uutta ja elinvoimaisempaa, niin silloinhan tänne muuttavia vieraan kulttuurin edustajia ei kannattaisi yrittää integroida suomalaisiksi. Kulttuurisen monimuotoisuuden hyvät resurssit menetetään, jos kulttuurien kohtaamisissa aina pitää integroitua suuntaan tai toiseen. Vain vuorovaikutuksessa tämä monimuotoisuus voidaan saada hyödyksi, ei sillä, että kulttuurien moninaisuus vain on olemassa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #34

> Jos olet sitä mieltä, että sinun suhteesi suomalaiseen kulttuuriin ei vastaa edellä kuvailtua tilannetta, niin vastaa sitten jo monesti esittämääni kysymykseen: Mitkä suomalaisen kulttuurin osatekijät ovat vaarassa kadota maahanmuuton myötä. Ei sellaista voida puolustaa, mitä ei voi edes sanoilla ilmaista, tai ainakin sellaisen puolustamiseen riittää pelkkä mielikuvitus.

Vittasit "edellä kuvatulla tilanteella" kai ensimmäiseen kappaleeseesi. Se oli siksi moniselitteinen, etten osaa lyhyesti sanoa, millä tapaa katson ajatteluni sopivan tuohon kaavaasi ja omaan näkemykseesi siitä. Mutta sitten tuohon kysymykseen.

Selitin mielestäni asiaa jo moneen kertaan. Jos yksi kulttuuri korvattaan toisella, vanhan kulttuurin ominaisuudet katoavat ja korvautuvat toisilla, loppuviimeksi jopa kokonaan (tai niin paljon kuin ihmisen kulttuurit nyt voivat poiketa toisistaan). Otetaan esimerkiksi vaikkapa jokin suomalaisen kultuurin luonteenomainen piirre x. Se voi hvyin vaihtua toiseksi, jos kulttuuri vaihtuu toiseksi.

Suomalaisen ja intiaanikulttuurien katoamisen ja muuntumisten riskien kokoluokkia käsittelin juuri toisessa viestissäni, joten ei siitä sen enempää tässä.

> Sitä paitsi, jotta kulttuurien rikkaudesta ja maailman hahmottamistapojen rikkaudesta syntyisi jotain uutta ja elinvoimaisempaa, niin silloinhan tänne muuttavia vieraan kulttuurin edustajia ei kannattaisi yrittää integroida suomalaisiksi.

Aivan. En pidä mitenkään erityisen tavoiteltavana sitä, että maahan muuttavien muiden kulttuurien edustajien tulisi täydellisesti "suomalaistua". Kulttuurien kehittyisen kannalta se on paljon parempi tilanne, että maahan pysyvästi tai tilapäisesti muuttavat muiden kulttuurien edustajat säilyttävät myös oman kulttuurinsa, ja näin (mahdollisesti) rikastuttavat suomalaista kulttuuria, tai ainakin haastavat sitä ja antavat sille näin uusia mahdollisuuksia kehittyä enstistä järkevämpään suuntaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #13

Toimituksen poiminnat