*

Markus Raitolampi

Lukukausimaksut

Kun on liikaa rahaa

Kauppalehti kertoi 19.10, että Suomen ruotsinkieliset korkeakoulut ovat lisäämässä ruotsalaisten määrää korkeakouluissa. Hanken aikoo ottaa ensi vuonna 15 opiskelijaa Ruotsista sikäläisen pääsykokeen perusteella.  Vastaavasti suomalaisten opiskelupaikat vähenevät.  Uutinen on mielenkiintoinen etenkin siksi, että koulutusväki on viime aikoina pitänyt kovaa ääntä koulutuksen leikkauksista. Uutinen kuitenkin kertoo, että ainakin korkeakouluilla on liikaa rahaa, kun ne kykenevät kouluttamaan ilmaiseksi naapurimaiden asukkaita.

Yliopistojen lukukausimaksut: kuka saa ja kenelle annetaan?

Otetaan ajatusleikki. Valtio tarjoaa harvoille ja valituille julkisin varoin rahoitettua hyödykettä, joka nostaa tulotasoa huomattavasti. Hyödykettä tavoitellaan osallistumalla valintakokeisiin, joihin voi ostaa valmennuskurssin. Kuinka estää tilanne, jossa hyödyke jää etupäässä rikkaimpien ja koulutetuimpia käsiin? Voisiko yksi vaihtoehto olla, että hyvätuloiset maksaisivat suuremman osan hyödykkeen rahoituksesta?

 

Yliopistojen pääsykokeiden poisto johtaisi lukukausimaksujen käyttöönottoon

Tämän vaalikauden aikana ovat erilaisin verukkein voimistuneet vaatimukset yliopistojen pääsykokeiden lakkauttamisesta ja ylioppilaskirjoitusten tulosten painottamiseen valintakriteerinä. Perusteet ovat mitä ihmeellisimpiä, pääsykokeita on sanottu esimerkiksi lottoarvonnoiksi, mikä on syvä loukkaus niihin menestyksekkäästi osallistuneita ja sillä tavoin yliopistoihin sisään päässeitä ja heidän sitä varten tekemäänsä henkisesti ja sivistyksellisesti vaativaa työtä kohtaan.

Suomen korkeakoulujärjestelmä kaipaa muutosta

Bengt Holmström ja Björn Wahlroos olivat kauppakamarien 100 vuotta tulevaisuutta -juhlaseminaarissa keskustelemassa muun muassa korkeakoulutuksesta. Holmström varsinkin oli huolissaan kahdesta asiasta: opiskelijat tuntuvat vain roikkuvan yliopistossa, ja korkeakoulutettujen määrä on kääntynyt laskuun alle 35-vuotiaiden joukossa.

Markus Jäntin lähtö, taloustiede ja lukukausimaksut

Tällä viikolla olemme saaneet lukea lehdistä dramaattisesta välikohtauksesta Taloustieteellisen yhdistyksen seminaarissa. Lukukausimaksuja koskeva keskustelu muuttui riidaksi kun Markus Jäntti arvosteli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijoita opportunismista. Etlan Niku Määttänen ja Vesa Vihriälä olivat nimittäin väittäneet maaliskuisessa raportissaan, että yliopistojen lukukausimaksut eivät heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa. Määttänen ja Vihriälä loukkaantuivat Jäntin kritiikistä.

Missä on sinun ideologinen sokea pisteesi politiikassa?

Kahden viime päivän aikana on nähty useita arvolatautuneita poliittisia keskusteluita liittyen Emma Karin valtuustoaloitteeseen Helsingin kaupungin irroittamiseksi Fennovoiman osakassopimuksesta ja professori Markus Jäntin osallistumisesta seminaariin, jossa keskusteltiin lukukausimaksuista.

Lukukausimaksut, tutkimustieto ja aate

Helsingin Sanomat uutisoi torstaina 18.5. taloustieteen professori Markus Jäntistä ja lukukausimaksua koskeneesta keskustelusta. Uutinen synnyttää mielikuvan, että Jänttiä ja tiedettä olisi vähätelty keskustelutilaisuudessa.

Lukukausimaksuissakin kompromissi on mahdollinen, jopa suotava

Keskustelutilaisuus päättyi riitaan (HS 18.05.2017) ja professori päätti nostaa kytkintä. En ollut paikalla, mutta sen mitä uutisoinnista olen seurannut, niin keskitietä lukukausimaksuista ei kyetty löytämään, vaan mielipiteet jakautuivat ääripäihin.

Lukukausimaksuista, Jäntistä ja suurten sukupolvien puhalluksesta

Kevättuulien mukana lukukausimaksut ovat rantautuneet Suomeen. Ainakin keskustelu niiden ympärillä on virinnyt. EU- ja ETA- alueiden ulkopuolisille suunnatut lukukausimaksut ehtivät olla käytössä vain yli vuoden kun keskustelu on jo laajentunut koskemaan myös suomalaisia opiskelijoita. Tästä taisi joku joskus mainita jotain. Quod erat demonstrandum.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä